on monella mielessä ja onkin hienoa, että EM-kisoihin saadaan kotimaisia raastajia monelle eri matkalle. Tulosrajat ovat jo saavuttaneet 1500m:lle Hamm-Sandells-Bergdahl, vähän harmittaa kun kavereista on tullut niin kovia etteivät enää vaivaudu kotimaan kisoihin. Hamm asustelee ja kisaileekin runsaasti kotimaassaan Saksassa, mutta SFI:n poikien vähäinen kilpaileminen vähän arveluttaa ? Kisat ovat kuitenkin parasta harjoitusta, koskaan ei harjoituksessa saa sitä puristusta jota kisassa tarvitaan. EC-kisassa kaverit pistelivät mallikkaasti, mutta siinä huomasi että kovia ovat muutkin. Hidasvauhtisessa alkuvauhdissa ei saa "Jättäytyä" liian kauaksi, Niclaksella on vielä paljon opittavaa...ei se paljoa lohduta, että on nopein vikalla rundilla jos sijoitus on 7. Mikael veti myös mainiosti vikan tonnin, alle 2.30, mutta "isot" pojat veti vielä koevmpaa. TOivotaan, että korkealla on hyötynsä ja kaverit laskeutuvat nälkäisinä ja tuloksellisina alas. Mihin se riittää on vielä arvoitus. Toki Rikullakin on vielä mahdollisuus tehdä kyseinen tulosraja (ja Jukalla) ja se olisikin hienoa kun jouduttaisiin karsimaan kisapaikasta !
Toistaiseksi kasilla ei ole rajaa rikottu, mutta huomen illalla tilanne voipi olla toinen, kun Lahtio avaa kautensa Espoossa. Rajaa hamuaa myös Raanlunti ja voi sen rikkoa myös 1500 llakin ? Toivotaan että kaverit onnistuvat.
Pitemmillä matkoillakin on kisoihin lähtijöitä, kun Räsäs-Matti on paukutellut enkkansa sekä vitosella että kympillä. "Vanha" kestokone Jussikin on äitynyt hyvään vauhtiin ja lähtee tavoittelemaan ennätystään Barcelonaan, mihin se itse kisoissa riittää jää nähtäväksi. Valitettavasti Sääri on tukkoisena jäänyt viimevuoden tasostaan eikä ilmeisesti enää yritä rajaa ?
Esteissä on jo kaksi kaveria, Jukka ja Janne on saavuttaneet rajat kisoihin, ja Mäyrä ilmeisesti Jannen avustuksella yrittää tehdä saman huomenna Espoossa, rajahan jäi vain reilun sekunnin päähän Ameriikassa, mutta mahtoikohan runsas kilpaileminen viedä parhaan terän, toivottavasti ei.
Naisten puolella on ollut aikas hiljaista, mitenköhän käy eli ainakin Sandralla on mahdollisuudet nousta kisoihin ja JOhannalla toipuessaan kisakuntoon. Keskimatkureilla tulee kiire, mutta toivottavasti joku onnistuu, näillä näkymin parhaat edellytykset ovat Marilla.
Kiehtovaa on seurata ainakin seuraavat päivät kun aikas moni on tulessa, toivotaan parasta....
tiistai 29. kesäkuuta 2010
tiistai 15. kesäkuuta 2010
tuloksia
On jo saatu aikaiseksi, mutta ollaanko tyytyväisiä ? Jotkut ovat , toiset eivät. Mielestäni tulosurheilun raadollisuus tulee esille kovin selkeästi tulosten muodossa. Vaikka tuntisi olevan hyvässä tai jopa erinomaisessa kunnossa mutta tulokset eivät ole sitä mitä on haettu ei voida olla tyytyväisiä. Mistä se johtuu ? Siinäpä "tuhannen taalan kysymys" !
Harjoituksissa yleensä tehdään kovat ns. pätkittyinä, mutta kilpailuissa ei ole taukoja. Se miten vetoharjoitusten kautta voidaan arvioida odotettavissa oleva tulos riippuu monesta tekijästä. Urheilijat ovat yksilöitä ja toinen voi tehdä "jäätäviä" vetosarjoja pienelläkin palautuksella mutta yhtäjaksoisena ei onnistuta. Nytkin kyse on kestävyydestä tai sen puutteesta.
On melkoisen helppoa hyväkuntoisen tehdä vaikkapa 10x200m a' 30" palautus 200 hölkkää. Tuohan on perinteinen malli, mutta tehoaako se ? Mielestäni ei ! Kestävyysjuoksijan palautumiskyky on yleensä hyvä ja tuo 200m:n hölkkäpalautus kestää ~minuutin ja kuormittavuus jää vähäiseksi. Toki tarvitaan myös nopeaa, rentoa juoksua mutta joskus on myös ruoskittava itseään, jos haluaa tuloksia. Olenkin tullut siihen tulokseen, että 200n vedot pitää tehdä selkeästi lyhyemmällä palautuksella esim. 100m:n hölkkä tai vieläkin lyhyempänä. Olen kokeillut muutaman kerran 150 metrisiä 50 m:n kävelypalautuksella ja se tuntuisi sopivan melkoisen hyvin, vauhdit pysyvät hyvinä, juoksu rentona mutta saa samalla sopivasti kuormittavuutta.
Tietysti on huomioitava kilpailtava matka vetoharjoittelussakin. Kasille ja mailille pitää tehdä nopeaa rentoa juoksua paljon, mutta pidemmille matkoille on löydyttävä enemmän rutistusta. "Vaikeutena" on kilpailut, sillä ilman niitä harjoittelun suunnitteleminen olisi helppoa. Tosin kilpailuja vartenhan harjoitellaan, mutta tarkoitin lähinnä rytmitystä eli mitenkä saataisiin optimaalisesti harjoitukset sovitettua kisarytmeihin ? No sehän on taas yksilöllistä ja toinen urheilija voi tehdä kovan harjoituksen 24 tuntia ennen kisaa ja toinen tarvitsee palautumiseensa 72 tuntia, no tuossa juuri on valmennuksen haaste ja mielenkiinto.
Itse olen nyt yrittänyt vähän liikuskella sekä hölkäten ja kävellen ja olenkin huomannut että se aktivoi myös ajatustasolla. Metsän siimeksessä käyskentely tekee hyvää keholle ja mielelle ja valmennusasioihinkin tulee sopivasti "omakohtaista" syvyyttä.
Itse aloitin uudelleen lenkkeilyn pitkähkön tauon jälkeen tuossa alkukeväästä ja tulokset ovat mairittelevia, toki pohjalta on helpompi nousta ylös kuin jo hyväkuntoisesta tehdä huippu. Mutta tarkoitan lähinnä sitä, että määrien ja tehojen maltillinen lisääminen pitäisi näkyä myös urheilijoilla tuloksissa. Ehkä me valmentajat olemme liiankin maltillisia emmekä uskalla teettää tarpeeksi kovia harjoituksia riittävän usein ja sen takia kehittyminenkin on turhan maltillista. Urheilijalla ei kuitenkaan ole kuin yksi ura ja tietynlainen riskin ottaminen tulisi kuulua huipulle pyrkivien ohjelmiin ja asenteisiin. Maltillisella tekemisellä tuloksetkin jäävät maltillisiksi ja sitähän ei kuitenkaan toivota, mutta miksi ei uskalleta riskeerata ? Sitten kun menee "yli" ollaan heti sanomassa: "toi nyt oli nähtävissä", mutta jos onnnistuu niin ei tule tukea, ainoastaan kateellisia lausuntoja tyyliin:"Helppohan sun on valmentaa kun sulla on niin hyviä urheilijoita", molemmat edelläolevat jutut on omakohtaisesti koettuja.
Kaikesta huolimatta toivon, että urheilijani saavuttaisivat asettamansa tavoitteet tänäkin kesänä ja heittäytyisivät rohkeammin kovaan harjoitukseen mukaan.
Harjoituksissa yleensä tehdään kovat ns. pätkittyinä, mutta kilpailuissa ei ole taukoja. Se miten vetoharjoitusten kautta voidaan arvioida odotettavissa oleva tulos riippuu monesta tekijästä. Urheilijat ovat yksilöitä ja toinen voi tehdä "jäätäviä" vetosarjoja pienelläkin palautuksella mutta yhtäjaksoisena ei onnistuta. Nytkin kyse on kestävyydestä tai sen puutteesta.
On melkoisen helppoa hyväkuntoisen tehdä vaikkapa 10x200m a' 30" palautus 200 hölkkää. Tuohan on perinteinen malli, mutta tehoaako se ? Mielestäni ei ! Kestävyysjuoksijan palautumiskyky on yleensä hyvä ja tuo 200m:n hölkkäpalautus kestää ~minuutin ja kuormittavuus jää vähäiseksi. Toki tarvitaan myös nopeaa, rentoa juoksua mutta joskus on myös ruoskittava itseään, jos haluaa tuloksia. Olenkin tullut siihen tulokseen, että 200n vedot pitää tehdä selkeästi lyhyemmällä palautuksella esim. 100m:n hölkkä tai vieläkin lyhyempänä. Olen kokeillut muutaman kerran 150 metrisiä 50 m:n kävelypalautuksella ja se tuntuisi sopivan melkoisen hyvin, vauhdit pysyvät hyvinä, juoksu rentona mutta saa samalla sopivasti kuormittavuutta.
Tietysti on huomioitava kilpailtava matka vetoharjoittelussakin. Kasille ja mailille pitää tehdä nopeaa rentoa juoksua paljon, mutta pidemmille matkoille on löydyttävä enemmän rutistusta. "Vaikeutena" on kilpailut, sillä ilman niitä harjoittelun suunnitteleminen olisi helppoa. Tosin kilpailuja vartenhan harjoitellaan, mutta tarkoitin lähinnä rytmitystä eli mitenkä saataisiin optimaalisesti harjoitukset sovitettua kisarytmeihin ? No sehän on taas yksilöllistä ja toinen urheilija voi tehdä kovan harjoituksen 24 tuntia ennen kisaa ja toinen tarvitsee palautumiseensa 72 tuntia, no tuossa juuri on valmennuksen haaste ja mielenkiinto.
Itse olen nyt yrittänyt vähän liikuskella sekä hölkäten ja kävellen ja olenkin huomannut että se aktivoi myös ajatustasolla. Metsän siimeksessä käyskentely tekee hyvää keholle ja mielelle ja valmennusasioihinkin tulee sopivasti "omakohtaista" syvyyttä.
Itse aloitin uudelleen lenkkeilyn pitkähkön tauon jälkeen tuossa alkukeväästä ja tulokset ovat mairittelevia, toki pohjalta on helpompi nousta ylös kuin jo hyväkuntoisesta tehdä huippu. Mutta tarkoitan lähinnä sitä, että määrien ja tehojen maltillinen lisääminen pitäisi näkyä myös urheilijoilla tuloksissa. Ehkä me valmentajat olemme liiankin maltillisia emmekä uskalla teettää tarpeeksi kovia harjoituksia riittävän usein ja sen takia kehittyminenkin on turhan maltillista. Urheilijalla ei kuitenkaan ole kuin yksi ura ja tietynlainen riskin ottaminen tulisi kuulua huipulle pyrkivien ohjelmiin ja asenteisiin. Maltillisella tekemisellä tuloksetkin jäävät maltillisiksi ja sitähän ei kuitenkaan toivota, mutta miksi ei uskalleta riskeerata ? Sitten kun menee "yli" ollaan heti sanomassa: "toi nyt oli nähtävissä", mutta jos onnnistuu niin ei tule tukea, ainoastaan kateellisia lausuntoja tyyliin:"Helppohan sun on valmentaa kun sulla on niin hyviä urheilijoita", molemmat edelläolevat jutut on omakohtaisesti koettuja.
Kaikesta huolimatta toivon, että urheilijani saavuttaisivat asettamansa tavoitteet tänäkin kesänä ja heittäytyisivät rohkeammin kovaan harjoitukseen mukaan.
maanantai 7. kesäkuuta 2010
Kisailua
Kisoja varten harjoitellaan ja tsekataan mitenkäs harjoittelu on purrut. Omista valmennettavistani lähes kaikki ovat jo avanneet kisakauden ja loputkin tekevät sen tänäiltana Turussa tilastopajassa. No mitenkäs on talvehdittu ? Hyvä kysymys.
Usein ensimmäiset kilpailut ovat vähän vaikeita kun on vauhti hakusessa. No miksiköhän se o näin..eipä osaa tietää.
Rataharjoitukset, pätkityt kovat voivat mennä hyvinkin mallikkaasti muttei siitä huolimatta se näy suoraan tuloksessa. Jotenkin ihminen on psyko-fyysinen ja olisi tärkeää saada onnistumisia, jotta tuloskehitys olisi myönteistä lopun kesää. Vaikka tietäisi olevansa erinomaisessa kunnossa, mutta tulokset eivät osoita sitä niin herää epäilys mitä pitäisi tehdä ?
Onneksi suurin osa "Omistani" on aloittanut mallikkaasti; Ennätyksiäkin on jo tullut ja muuten kelpo suorituksia. Ehkä positiivisin asia on ollut Sannin palaaminen tasolleen. Kilpailijana erinomainen, sillä harjoitusten perusteella Janican pitäisi tasapäin taistella etenkin kolmosella. Onkin mielenkiintoista tänä iltana nähdä miten 1500M:llä käy ? Kesän pitkittyessä Sanni "siirtynee" vitoselle ja Janica esteisiin, mutta kaikkien matkojen on kuljettava jos meinaa olla ennätyskunnossa.
Veera "toipuu" kirjoituksista ja uusin valmennettavani Laura avaa kisakautensa myös Turussa.
Miespuolisista ratakauden avaus siirtyy vielä ainakin Brunilla, ilmeisesti harjoitus oli keväällä liian kovaa ja nyt on jumi (="ylikunto") päällä, valitettavasti. Jole avasi jänistellen Joensuussa ja se menikin mallikkaasti, mutta Eltsun kolosella oli päällä täysi kulkemaattomuus tai ainakin vaudit kateissa. Eka tonni meni 2.55 ja se vauhti jäi päälle eikä pystynyt mitenkään muuttamaan rytmiään, erikoista sillä puheittensa perusteella ja myös näkemän perusteella juoksu näytti ihan hyvältä. Hynä veti lähelle enkkaansa ja Kari teki enkan. Tänään avaa kautensa 1500 m:lla Hynän ja Karin seurana sekä Miikka että Ali ja uusin tulokkaani, maratonin 2.44 pistellyt Matti.
Pikajuoksijoista kauden ovat jo aloittaneet Jukka ja Kimmo 300m:llä ja jatkoa seuraa tänään 200 m:llä, Arttu, Mikko ja Antti ilmeisesti vielä panttaavat ?
Valmentajan näkövinkkelistä kisat ovat mukavia, sillä isossa porukassa yleensä joku onnistuu vaikka toisilla menisikin huonommin. Olisihan se hienoa jos olis joskus sellanen kisa, että kaikilla kulkisi...sitä päivää odotellessa.
Usein ensimmäiset kilpailut ovat vähän vaikeita kun on vauhti hakusessa. No miksiköhän se o näin..eipä osaa tietää.
Rataharjoitukset, pätkityt kovat voivat mennä hyvinkin mallikkaasti muttei siitä huolimatta se näy suoraan tuloksessa. Jotenkin ihminen on psyko-fyysinen ja olisi tärkeää saada onnistumisia, jotta tuloskehitys olisi myönteistä lopun kesää. Vaikka tietäisi olevansa erinomaisessa kunnossa, mutta tulokset eivät osoita sitä niin herää epäilys mitä pitäisi tehdä ?
Onneksi suurin osa "Omistani" on aloittanut mallikkaasti; Ennätyksiäkin on jo tullut ja muuten kelpo suorituksia. Ehkä positiivisin asia on ollut Sannin palaaminen tasolleen. Kilpailijana erinomainen, sillä harjoitusten perusteella Janican pitäisi tasapäin taistella etenkin kolmosella. Onkin mielenkiintoista tänä iltana nähdä miten 1500M:llä käy ? Kesän pitkittyessä Sanni "siirtynee" vitoselle ja Janica esteisiin, mutta kaikkien matkojen on kuljettava jos meinaa olla ennätyskunnossa.
Veera "toipuu" kirjoituksista ja uusin valmennettavani Laura avaa kisakautensa myös Turussa.
Miespuolisista ratakauden avaus siirtyy vielä ainakin Brunilla, ilmeisesti harjoitus oli keväällä liian kovaa ja nyt on jumi (="ylikunto") päällä, valitettavasti. Jole avasi jänistellen Joensuussa ja se menikin mallikkaasti, mutta Eltsun kolosella oli päällä täysi kulkemaattomuus tai ainakin vaudit kateissa. Eka tonni meni 2.55 ja se vauhti jäi päälle eikä pystynyt mitenkään muuttamaan rytmiään, erikoista sillä puheittensa perusteella ja myös näkemän perusteella juoksu näytti ihan hyvältä. Hynä veti lähelle enkkaansa ja Kari teki enkan. Tänään avaa kautensa 1500 m:lla Hynän ja Karin seurana sekä Miikka että Ali ja uusin tulokkaani, maratonin 2.44 pistellyt Matti.
Pikajuoksijoista kauden ovat jo aloittaneet Jukka ja Kimmo 300m:llä ja jatkoa seuraa tänään 200 m:llä, Arttu, Mikko ja Antti ilmeisesti vielä panttaavat ?
Valmentajan näkövinkkelistä kisat ovat mukavia, sillä isossa porukassa yleensä joku onnistuu vaikka toisilla menisikin huonommin. Olisihan se hienoa jos olis joskus sellanen kisa, että kaikilla kulkisi...sitä päivää odotellessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)