Otsikon mukainen asia on ollut monella tavalla esillä viime aikoina. Ensimmäisenä haluan onnitella Johanna Kykyriä mainiosta suorituksesta Firenzen maratonilla vain muutamaa viikkoa SM- maratonin jälkeen ! On hienoa, että jotkut valitsevat lajeista kovimman. Onnea myös Henalle siitä, että suoriutui kuningasmatkasta kelvollisesti. Noista on hyvä jatkaa etiäppäin.
Toinen merkittävä asia maratonin suhteen on se, että meidän seuran tiloissa on alkanut jälleen maratonkoulu. Koulun oppilaat ovat erittäin motivoituneita sekä hyväkuntoista porukkaa. Taitaa tällä kertaa luonnostaan käydä niin, että olen rehtorin ominaisuudessa samalla peräpään valvojana lenkeillä. Osallistujia on peräti 47 eli kertoo siitä että ihmiset ovat valmiita laittamaan itsensä likoon ja haluavat kehittää fyysistä suorituskykyään, hienoa ! Toivottavasti pystyn heitä siinä asiassa auttamaan, ainakin alussa vaikuttaa siltä että vaikka ovatkin suht hyväkuntoista porukkaa niin kevyen, rauhallisen juoksuvauhdin iskostamisessa heidän ajatteluunsa on vielä paljon tehtävää. Pohjat on kuitenkin tehtävä rauhallisella jonnin joutavalla jolkuttelulla, siinä on haastetta kerrakseen.
Kolmas maratoniin liittyvä asia on viime viikkoinen Japanin matkani. Japanilaiset ovat hurahtaneet maratonin saloihin ja heille se on arvostuksessaan ykkösasioita, mahtava homma ! sain kunnian olla Suomen joukkueen valmentajan ominaisuudessa maailman hienoimmassa maraton-viesti-tapahtumassa eli maajoukkueiden Ekiden-viestissä. Joukkueessa juoksivat 5km/Joonas Harjamäki/14:51, 5km/Minna Nummela/17:23, 10km/Jarkko Järvenpää/30:10, 5km/Minnamaria Kangas/17:44, 10km/Jussi Utriainen/30:59 sekä ankkurina 7,195km/Suvi Miettinen/25:22. Joukkue sijoittui 15 joukkueen kisassa sijalle 13. Varajuoksijoina olivat Aki Nummela ja Kaisa Tyni jotka osallistuivat kannustusjuoksijoina lasten juoksutapahtumaan, ratatonnin osalta. Joukkueen johtajana toimi Tommy Ekblom ja lihashuollosta vastasi Viinasen Tapsa. Tapahtuma oli käsittämättömän suuri ottaen huomioon joukkueiden määrän, järjestelyt olivat todella massiiviset ja meidät otettiin vastaan juhlallisesti ja kaikki oli huomioitu, jopa se että jollain ei ole rahaa niin saimme heti käteen 1o tuhatta yeniä jokainen, jotta voi ostaa tuliaisia. (reilut 100 egeä !). Tämän lisäksi matkat, majoitukset ja ruokailut olivat hoidettu mallikkaasti. Ruokailuissa oli mahdollista valita Japanilaisen, Kiinalaisen tai Eurooppalaisen pöydän antimista sekä jälkiruokapöydäsn antimista myös. Sushi oli mainiota ja sitä tulikin nautittua viikon aikana varmaan enempi kuin tähän mennessä yhteensä. Tapahtuman laajuutta ja järjestelykoneiston suuruutta ei voi käsittää muuta kuin osallistumalla tapahtumaan. Olen todella vaikuttunut Japanilaisten asenteesta maratonjuoksua kohtaan. Tämän reissun avulla jaksaa taas puurtaa rakkaan lajin eli juoksemisen parissa ihan eri tavalla, kiito matkaseuralaisilleni, mukava ,vaikkakin raskas matka, on ikuisesti muistoissani.
keskiviikko 28. marraskuuta 2012
sunnuntai 4. marraskuuta 2012
Ihan itte
Jospa kerrankin mietiskelisin asioita omalta kantiltani. Se mitä syksy on tuonut tullessaan on monipuolista usealtakin kantilta.
Työväen opiston nimissä vedin syksyllä tiistaisin (Janica avustamana) kuuden kerran juoksukurssin, juoksussa on imua kun päivässä tuli ilmoittautuneita peräti 64. Porukka jaettiin ryhmiin , tosin osa tehtiin isossakin porukassa, pääsääntöisesti kaikilla oli hauskaa ja katsoin näin onnistuneeni. Kävelijästä-hölkkäriksi porukka kykeni vikalla kerralla etenemään juoksun omaisesti vähintäin puoli tuntia, hyvä niin.
Toinen juoksukurssi oli Naantalin kaupungin työntekijöille ja se oli 2 tuntia perätysten torstaisin, eka ryhmä/tunti kävelijästä-hölkkäriksi ja toinen ryhmä/tunti sellaisille jotka kykenevät juoksemaan ~10km tunnissa. Myös siellä oli innostunut vastaanotto ja sain mukavaa palautetta kun porukat tajusivat että juoksun opettelu ja harjoittelu voikin olla hauskaa koordinaatioineen ja tekniikka- ja vetojuttuineen. Tämän kurssin pituus oli vain neljä kertaa, palaute oli mukavaa kun eräskin varttunut nainen tuli sanomaan, että hän ei ole juossut 30 vuoteen, mutta tämän ansiosta lupasi aloittaa hölkkäharrastuksen !
Syksy on tuonut taasen mukanaan myös työväenopiston jumpat, tiistai-aamuisin on ns. luuliikuntaa eli tasapainoilua ja kevyttä hypähtelyä. Siellä käyvät ovat pääosin vanhoja "Mummuja" mutta aivan ihania opetettavia ja heidän halunsa oppia uutta on todella palkitsevaa. Paikalla on ollut myös muutamia nuorempia kuten eräs aivovauriosta toipuva, sekin on ollut minulle erittäin opettavaista kun on saanut miettiä asioita monelta eri kantilta.
Tiistai-iltaisin on juoksukurssin loppumisen jälkeen kokoonnuttu ns. juoksuklubini kanssa, joko hölkän tai jonkun vähän vauhdikkaammaan juoksentelun merkeissä. Seuran (TuUL) maratonkoulu pyörähtää käyntiin tiistaisin 13.11. ja tässä vaiheessa sinne on ilmoittautunut 25 , joista lähes puolet "luokalle jääneitä". Olen siihen lupautunut "rehtoriksi".
Keskiviikkoiltaisin on jatkunut ns. äijäjumppa ja siellä on ollut mukana ~10 samaa kuin viime talvenakin sekä ~saman verran uusia. Teemme kaikkea mahdollista eli hypitään, leikitään palloilla sekä vanhan ajan kuntopiiriliikkeitä höystettynä lasten leikeillä eli kottikärryillä yms. Tehokasta ja mukavaa koko vartaloa kuormittavaa liikuntaa. Toinen tunti heti perään on Reisi-vatsa-peppu-jumppa nimellä kulkeva tunti, se voisi olla myös "Juoksijan jumppa"-nimellä. Tehdään siis koordinaatioita, hyppelyitä ja kaikkea mikä parantaa keskivartalon hallintaa ja etenkin takareisiä kuormitetaan sekä hypellään että venytellään.
Torstaisin ja maanantaisin on vuorossa pikkupoikien ryhmän (s.2001-2002) yleisurheiluharjoitukset, valitettavasti harrastajia on kovin vähän ja vain yleisurheiluun keskittyviä ei juurikaan ole, monipuolisuus on sinänsä hyvä asia, mutta jos muut lajit menevät kaikessa prioriteeteissä yleisurheilun edelle niin voitte kuvitella turhautumiseni. Puolen tunnin breikin jälkeen alkavat ns. aikuisryhmän harjoitukset jotka noudattavat samoja linjoja jota olen teettänyt jo vuosia. Torstaisin on myös klubin harkat breikin aikana eli tehdään porukalla ulkosalla vauhdinvaihtelu ja tai nopeustyyppistä harjoittelua omilla veryttelyillä höystettyinä.
Perjantaiaamuisin (ja toisinaan keskiviikkoisinkin) olen toiminut henkilökohtaisena ohjaajana ("personal-trainer) ja lajivalikot ovat vaihdelleet kehonhallinnasta, saliharjoittelusta, kävelystä, sauvakävelystä sekä hölkästä. Tämän lisäksi olen tehnyt joillekin harjoitusohjelmia ETÄ-"työnä".
Lauantaisin on tarkoitus kokoontua "klubilaisten" kanssa pitkälle rauhalliselle lenkille, Ruissaloon. Eilen tein pitkästä aikaa itelle pitkän lenkin eli ajallisesti kesti tunnin ja 50 minuuttia. Matkaa ei toistaiseksi kertynyt paljoakaan, mutta etenin koko ajan juoksun omaisesti. Keskisyke oli koko ajan vähän aerobisen kynnykseni yläpuolella eli ei aivan kevyttä , toisaaltas kaikki juokseminen on toistaiseksi "raskasta". Valitettavasti kävely on turhan kevyttä eli ehkä toi sauvakävely ja kevyt hölkkä ois sopivia lajeja tälle kunnolle ?
Sunnuntaisin ei ohjelmassa ole varsinaisesti mitään, seuran nuoriso ja vähän muutkin käyvät isolla porukalla Katariinan laaksossa yhteislenkillä ja/tai vaelluksella...mutta en ole kokenut sitä omakseni.
Olin myös pari viikkoa erään sokean miehen saliavustajana, mutta se ei vaan toiminut, ehkä mun ois pitänyt olla täysin taustalla ääneti ja vaihtaa vain painoja, toivottavasti hän löytää sellaisen avustajan.
Sum- summarum, viikot vierähtävät erinäisten liikuntojen merkeissä ja olen vähitellen itsekkin päässyt jonkinlaisen kuntoilun alkuun, tavoitteita en ole itselleni asettanut, mutta ehkä voisin kesällä olla Paavo Nurmi-maratonilla jonkun hitaan porukan jäniksenä ?...sitä ennen menen kuitenkin katsomaan Chiba-Ekiden-maratonviestiä Japaniin, joukkueen valmentajan ominaisuudessa.
Liikunnallista syksyä ja tulevaa talvea kaikille !
Työväen opiston nimissä vedin syksyllä tiistaisin (Janica avustamana) kuuden kerran juoksukurssin, juoksussa on imua kun päivässä tuli ilmoittautuneita peräti 64. Porukka jaettiin ryhmiin , tosin osa tehtiin isossakin porukassa, pääsääntöisesti kaikilla oli hauskaa ja katsoin näin onnistuneeni. Kävelijästä-hölkkäriksi porukka kykeni vikalla kerralla etenemään juoksun omaisesti vähintäin puoli tuntia, hyvä niin.
Toinen juoksukurssi oli Naantalin kaupungin työntekijöille ja se oli 2 tuntia perätysten torstaisin, eka ryhmä/tunti kävelijästä-hölkkäriksi ja toinen ryhmä/tunti sellaisille jotka kykenevät juoksemaan ~10km tunnissa. Myös siellä oli innostunut vastaanotto ja sain mukavaa palautetta kun porukat tajusivat että juoksun opettelu ja harjoittelu voikin olla hauskaa koordinaatioineen ja tekniikka- ja vetojuttuineen. Tämän kurssin pituus oli vain neljä kertaa, palaute oli mukavaa kun eräskin varttunut nainen tuli sanomaan, että hän ei ole juossut 30 vuoteen, mutta tämän ansiosta lupasi aloittaa hölkkäharrastuksen !
Syksy on tuonut taasen mukanaan myös työväenopiston jumpat, tiistai-aamuisin on ns. luuliikuntaa eli tasapainoilua ja kevyttä hypähtelyä. Siellä käyvät ovat pääosin vanhoja "Mummuja" mutta aivan ihania opetettavia ja heidän halunsa oppia uutta on todella palkitsevaa. Paikalla on ollut myös muutamia nuorempia kuten eräs aivovauriosta toipuva, sekin on ollut minulle erittäin opettavaista kun on saanut miettiä asioita monelta eri kantilta.
Tiistai-iltaisin on juoksukurssin loppumisen jälkeen kokoonnuttu ns. juoksuklubini kanssa, joko hölkän tai jonkun vähän vauhdikkaammaan juoksentelun merkeissä. Seuran (TuUL) maratonkoulu pyörähtää käyntiin tiistaisin 13.11. ja tässä vaiheessa sinne on ilmoittautunut 25 , joista lähes puolet "luokalle jääneitä". Olen siihen lupautunut "rehtoriksi".
Keskiviikkoiltaisin on jatkunut ns. äijäjumppa ja siellä on ollut mukana ~10 samaa kuin viime talvenakin sekä ~saman verran uusia. Teemme kaikkea mahdollista eli hypitään, leikitään palloilla sekä vanhan ajan kuntopiiriliikkeitä höystettynä lasten leikeillä eli kottikärryillä yms. Tehokasta ja mukavaa koko vartaloa kuormittavaa liikuntaa. Toinen tunti heti perään on Reisi-vatsa-peppu-jumppa nimellä kulkeva tunti, se voisi olla myös "Juoksijan jumppa"-nimellä. Tehdään siis koordinaatioita, hyppelyitä ja kaikkea mikä parantaa keskivartalon hallintaa ja etenkin takareisiä kuormitetaan sekä hypellään että venytellään.
Torstaisin ja maanantaisin on vuorossa pikkupoikien ryhmän (s.2001-2002) yleisurheiluharjoitukset, valitettavasti harrastajia on kovin vähän ja vain yleisurheiluun keskittyviä ei juurikaan ole, monipuolisuus on sinänsä hyvä asia, mutta jos muut lajit menevät kaikessa prioriteeteissä yleisurheilun edelle niin voitte kuvitella turhautumiseni. Puolen tunnin breikin jälkeen alkavat ns. aikuisryhmän harjoitukset jotka noudattavat samoja linjoja jota olen teettänyt jo vuosia. Torstaisin on myös klubin harkat breikin aikana eli tehdään porukalla ulkosalla vauhdinvaihtelu ja tai nopeustyyppistä harjoittelua omilla veryttelyillä höystettyinä.
Perjantaiaamuisin (ja toisinaan keskiviikkoisinkin) olen toiminut henkilökohtaisena ohjaajana ("personal-trainer) ja lajivalikot ovat vaihdelleet kehonhallinnasta, saliharjoittelusta, kävelystä, sauvakävelystä sekä hölkästä. Tämän lisäksi olen tehnyt joillekin harjoitusohjelmia ETÄ-"työnä".
Lauantaisin on tarkoitus kokoontua "klubilaisten" kanssa pitkälle rauhalliselle lenkille, Ruissaloon. Eilen tein pitkästä aikaa itelle pitkän lenkin eli ajallisesti kesti tunnin ja 50 minuuttia. Matkaa ei toistaiseksi kertynyt paljoakaan, mutta etenin koko ajan juoksun omaisesti. Keskisyke oli koko ajan vähän aerobisen kynnykseni yläpuolella eli ei aivan kevyttä , toisaaltas kaikki juokseminen on toistaiseksi "raskasta". Valitettavasti kävely on turhan kevyttä eli ehkä toi sauvakävely ja kevyt hölkkä ois sopivia lajeja tälle kunnolle ?
Sunnuntaisin ei ohjelmassa ole varsinaisesti mitään, seuran nuoriso ja vähän muutkin käyvät isolla porukalla Katariinan laaksossa yhteislenkillä ja/tai vaelluksella...mutta en ole kokenut sitä omakseni.
Olin myös pari viikkoa erään sokean miehen saliavustajana, mutta se ei vaan toiminut, ehkä mun ois pitänyt olla täysin taustalla ääneti ja vaihtaa vain painoja, toivottavasti hän löytää sellaisen avustajan.
Sum- summarum, viikot vierähtävät erinäisten liikuntojen merkeissä ja olen vähitellen itsekkin päässyt jonkinlaisen kuntoilun alkuun, tavoitteita en ole itselleni asettanut, mutta ehkä voisin kesällä olla Paavo Nurmi-maratonilla jonkun hitaan porukan jäniksenä ?...sitä ennen menen kuitenkin katsomaan Chiba-Ekiden-maratonviestiä Japaniin, joukkueen valmentajan ominaisuudessa.
Liikunnallista syksyä ja tulevaa talvea kaikille !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)