Äijät

Ryhmässäni on mukana myös miespuolisia ja käynkin lyhykäisesti läpi kulunutta kautta heidän osaltaan. Otetaan vaikkapa ikäjärjestyksessä.
Matti; vaikka hän täytti keväällä "jo" 30 niin on silti lähestulkoon porukan nuorin..mitä tulee ohjelman mukaiseen harjoitteluun. Hän on siis valmis DI ja on työelämässä, mutta silti onnistunut mainiosti soivttamaan työelämän ja määrätietoisen harjoittelemisen. Hän oli "Kämppiksensä" eli Janican matkassa niin etelä-afrikassa kuin ameriikoissakin ja hyvä niin, sillä saatiin myös positiivisia kokemuksia korkealla harjoittelemisesta. Kauden pääkisa eli SM-maraton odottelee vielä Vantaalla lokakuussa mutta kaikilla mittareilla kausi on ollut onnistunut. Hän on tehnyt ennätyksensä kaikilla matkoilla , parhaana pidän vitosen  aikaa ja uskoakseni maraton onnistuessaan voi tuoda ajan joka riittää jopa SM-mitaleille ? Hän on todellinen kestokone ja keveytensä ? ansiosta on myös säilynyt ehjänä ja on melko kirjaimellisesti pystynyt toteuttamaan harjoitussuunnitelmaa. DI:n tunnollisuus näkyy kaikessa tekemisessä ja onkin ollut hieno saada auttaa kaveria kestojuoksun saralla.

Kimmo, on kilpakuntoilija , jos aitajuoksijasta sellaista nimitystä voi käyttää ? mutta saatuaan työpaikan pääkaupungista nyt kesällä jäi kausi hieman vajavaiseksi vaikkakin sai muutaman startin alle. Jatko on avoin, toivottavasti jaksaa pitää itsensä kunnossa vaikkei yhteisharjoituksiin pääsisikään.

Juho, on vanha tuttavuus joka palasi toviksi kilpaurheiluun, mutta jostain syystä kipinä sammui melkein yhtä nopeasti. Kesäkuun jälkeen hän ei ole ollut mukana ryhmän harjoituksissa, vedoten opintoihinsa...omaa kuitenkin potentiaalia ja kannattaisi se hyödyntää ? Osallistui kuitenkin SM-maastoihin ja ilmeisesti halua kilpailuun olisi mutta onkos itselle asettamat tavoitteet kynnyksenä ratakisoille ? vaikea sanoa, toivottavasti pitää itsensä kunnossa ja palaa myös ratajuoksun pariin.

Jukka, oli ryhmän mukana talvikaudella mutta muuten on harjoitellut itsekseen ja seuran pikajuoksijoiden kanssa. On vihdoinkin päässyt aikuisten A-lk:n urheilijaksi ja toivottavasti ura jatkuu. On tunnollinen harjoittelija ja olisin mielelläni pitänyt ryhmässänikin, mutta urheilijan omia valintoja on kunnioitettava. Ilmeisesti en kovin hyvin hänen kanssaan onnistunut kun yli 10 vuoden valmennusyhteistyöstä en saanut mitään, en edes kiitosta...

Ali, opiskelee autohommia ja pitää itsensä kunnossa, mutta aika ja energia ei oikein riitä kilpaurheilun vaatimuksiin. Kunnioitan häntä kun tiedän taustansa, kova kaveri joka ansaitsee hatunnoston !

Arttu, aituri joka on asunut Porissa sekä nyt pääkaupunkiseudulla ja omaa potentiaalia, mutta kaikki muut asiat ja harrastukset alkavat ajaa kilpaurheilun edelle. Varmaan lahjakkain kaveri joka on porukassani ollut ja vieläkin voisi nousta SM-tason urheilijaksi niin halutessaan. Olen valmis tukemaan jos hän niin haluaa.

Joonas, opiskelee ja elelee itärajalla, pelkkä etä-valmennus ei oikein ole tuottanut riittäviä tuloksia suhteessa panostukseen. Harjoitustaso ja kilpailujen tulostaso on noussut , mutta ennätykset laahaavat eri tasolla kuin harjoitukset antaisivat odottaa. Uskon silti, että ennätykset voivat pompahtaa selkeästikkin jos vain säilyy terveenä. Suuria muutoksia valmennusohjelmiin ei varmaan tarvita, mutta kilpailuun valmistavalla kaudella ja kisakaudella on vauhteja jostain kaivettava eri tavalla. Toki kipailujen rytmittäminen ja matkojen valitseminen varmaan myös tuovat parannusta tuloksiin. Omaa edelleen mielestäni potentiaalia nousta aikuistenkin sarjassa SM-mitalitasolle.

Johannes, monialamies joka on koukussa juoksemiseen. Syksyllä istuttiin alas ja tehtiin päätös, että hän ei tarvitse varsinaista harjoitusohjelmaa, mutta olen tukena ja apuna tarvittaessa. Oikeastaan hän kunnioittaa minua niin paljon ymmärtääkseen sen, että minun on turha panostaa jos hänkään ei pysty sitä täysipainoisesti tekemään, arvostan. Hän on kuitenkin säilyttänyt tasonsa ja uskon että säilyttää kuntonsa halutessaan ja pienellä lisäämisellä palautumiseen voi tehdä vielä ennätyksiäkin. Hienointa että hän edelleen jatkaa lajin parissa.

Joonatan, hänen vuotensa oli kovin rikkonainen juoksun suhteen. Myös muutokset elämässä koulun aloittamisineen ovat olleet sekoittamassa pakkaa. Omaa huikean potentiaalin niin kestävyyden kuin nopeuden/kimmoisuuden osalta  ja toivottavasti saa muut asiansa sille tasolle, että juoksemisen ilo löytyy takaisin.

Kari, raksamies joka yrittää tasapainoilla työn ja kilpajuoksun suhteen. Välillä siinä onnistuu mutta paketti on melkoisen hankala ja on tehtävä valintoja mikäli meinaa nousta sellaiselle tasolle mitä hänen tekemänsä harjoitukset edellyttävät. On kuitenkin kehittynyt kaikilla mittareilla ja on sosiaalinen ja mukava kaveri, toivottavasti löytyy sellainen konsepti jolla saataisiin hänestä parhaat puolet myös juoksijana ulos.

Miikka, "taiteilija" joka on nyt armeijassa ja toivottavasti saa sieltä rytmiä ja säännöllisyyttä tekemisiinsä. Oli keväällä Portugalin leirillä erinomaisessa vireessä...mutta ilmeisesti kotioloissa rytmi ja harjoitusintensiteetti on hieman vajavaista ? Toivottavasti kuitenkin jatkaa sillä omaa rennon juoksun taidon joka on etenkin hänen päämatkallaan, kasilla, ensiarvoisen tärkeä ominaisuus.

Mikael, hänen vuotensa on myös ollut melkoisen sekava ja kilpaurheilu ei ole ollut ykköskategoriassa. On nyt siviilipalveluksessa Porvoossa ja on löytämässä juoksun ilon takaisin. Omaa hyvät ominaisuudet ja harjoitustausta sekä harjoituskestävyys ovat mainiota luokkaa ja voi halutessaan palata SM-mitalistiksi. Toivottavasti tajuaa mahdollisuutensa ja jatkaa kilpaurheilijana.

Antti, porukan nuorin on ollut ryhmän mukana syksystä asti. Aloitti juuri urheilulukiossa triahtlonistina. Ongelma on ollut liian kova harjoitusintensiteetti, ei ole vielä ymmärtänyt rytmityksen tarpeellisuutta ja tehojen merkitystä. Kova ja hiipuva harjoitus harvoin kehittää muuten kuin alaspäin ja näin on liian usein käynyt. Lepoa tarvitsee ja oikeanlaisia kovia harjoituksia. Ongelmana kilpailullisuus eli jokaisessa harjoituksessa yrittää roikkua vauhdissa mukana vaikka kuinka painotan omien vauhtien merkitystä. Tuolla harjoitusmäärällä mutta paremmalla palautumisella oltaisiin selkeästi paremmissa tuloksissa. Toivottavasti lukion aloittaminen tuo ymmärrystä palautumisen ja rytmityksen merkitykselle. Harjoitusintoa riittää, mutta lajikin on vielä hakusessa.

Kaikkien kanssa on ennen uuden kauden aloittamista syytä istua alas ja miettiä mikä olisi kenekin kannalta paras vaihtoehto. Olen tehnyt tätä valmennushommaa melkoisen kauan ja uskon silti, että minulla edelleen olisi annettavaa, mutta myös urheilijoiden tulisi ottaa asiat "tosissaan", sillä sama vaiva ja aika menee suunnitteluun ja toteutuksen valvomiseen joka tapauksessa. Siinä miettimisen aihetta itse kullekkin. Syksyä ootellessa.