On se aika vuodesta kun kestävyysjuoksijat hakeavat lämpöä ja pitoa tossun alle. Tänä syksynä on kotimaassakin ollut melkoisen pitävää alustaa tarjolla mutta pimeyttä ja sadetta on myös riittänyt melkoisesti. Aurinkoon lähteminen on monelle myös henkisen vireystilan nostamista ja sitä ei pidä vähätellä.
Muutamat Suomalaiset ovat jo lähteneet Etelä-Afrikan "potsiin" jossa on lämpöä mukavasti ja kuulemma aurinkoa sekö nurmikenttää tarjolla. Toinen ryhmä lähtee heti Joulun jälkeen mutta menevät korkealle eli Dulleen, mukana matkassa on myös omista valmennettavistani Janica sekä hieman myöhemmin sinne matkustaa myös Matti, molemmille korkeanpaikan harjoittelu on uusi kokemus. Paikan päällä on kuitenkin kokeneita leireilijöitä sekä Ismo koutsina jolla on tietoa miten siellä pitää harjoitella. Toivottavasti he hyötyvät leiristä , sillä kaikille se ei jostain syystä sovi.
Itse lähden heti Joulun jälkeen pariksi viikoksi tuttuun Portugalin Monte Gordoon. Siellä on runsaasti maajoukkuetason juoksijoita sekä myös NEM-ryhmäläisiä, tarkoitus on yrittää auttaa kaikkia parhaalla mahdollisella tavalla. Olen valmis kellottamaan ja vaikka pyöräilemään sekä myös pitämään lihaskunto-, liikkuvuus- ja voimaharjoituksia kaikille jotka siihen ovat halukkaita. Kaikille niistä on hyötyä mutta ei liene tarpeen sekoittaa omia toimivia harjoitusmetodeita vaan ottaa hyöty irti lähinnä parempien olosuhteiden kautta. Omista valmennettavistani paikalla ovat Sanni ja Joonas ja molemmat ovat "puoliksi" Portugalilaisia sillä sen verran usein ovat siellä leireilleet. Suuri osa porukasta osallistunee myös Faron katujuoksuun joka on 7.1.2012, matkaksi on tällä kertaa ilmoitettu 6,3km mutta se on vain etukäteisilmoitus, matka selviää yleensä vasta paikan päällä.
Toivotan kaikille kotimaisille raastajille oikein hyvää Joulua ja menestyksellistä sekä tuloksellista vuotta 2012.
lauantai 24. joulukuuta 2011
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
Kauden paketointi, osa 3
Jäljellä olivat vielä maraton ja maastot (etenkin EM-sellaiset).
Valitettavasti syksyn maratoonit eivät tuoneet uusia rajojen alittajia Lontoota ajatellen. Ennakkoon odotin ja uskoin/toivoin että Manninen-Toivola-Takala kolmikosta joku "yllättäisi", mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Myös Francis hiipui kovasti ja jäi rajasta. Toivotaan, että joku vielä talven/kevään aikana pääsisi sellaisiin maratoneihin mukaan jotta nähtäisiin Leenan seurana muitakin Suomi-asuisia maratonilla olympialaisissa. Naisten puolella sellaisia voisivat olla Elina Lindgren sekä Laura Markovaara ? Miehissä ehdokkaita on aikas montakin ? etunenässä Francis, Hena ja Måre. Kaikki ne joita en maininnut saavat yllättää positiivisesti, mutta kovasti saavat yllättää jos rajoihin asti yltävät.
Maastot ovat jotenkin pakkopullaa Suomalaisille niin keväällä kuin syksylläkin, meiltä puuttuu maastojuoksukulttuuri ja tuntuu ettei siihen paneuduta riittävästi. Monet maastoissa PM- ja EM-tasolla pärjänneet ovat myös radalla kovia menijöitä, joten menestyäkseen on oltava omassa parhaassa kunnossaan. Viivi ja Oona suoriutuivat kelvollisesti mutta kova on taso ja se tuli taas karusti nähtyä. Myös Martti suoritui mainiosti ja myös ELina saa puhtaat paperit. Sandra lähti kärjen mukaan mutta syksyn kilpailemattomuus "kostautui" ja kärki karkasi omille teilleen. Hän kuitenkin osoitti että omaa edelleen hurjasti potentiaalia, toivottavasti valinta EM-2012-kisoihin antaa hänelle virtaa harjoitteluun ja saisi ehjän harjoituskauden alle. Meillä on aivan liian vähän sellaisia joilla on riittävästi lahjakkuutta kv-tasolle, Sandralla on. Tässä tapauksessa tarkoitan nimenomaan fyysistä lahjakkuutta , sitä on turha kaunistella ja kuvitella että puutteet voidaan korvata harjoittelemalla. Harjoittelu on tottakati tärkeätä, mutta ilman kovaa lahjakkuutta ei palkintoja pokata, osallistumaan toki on mahdollista päästä.
Ensi vuosi on monellakin tapaa mielenkiintoinen, eikä pelksätään EM-kisojen sekä Olympiakisojen myötä. Ehkä itseäni ja montaa muutakin kiinnostaa Kalevan Kisojen ajankohta sekä siitä vain viikon päästä pidettävä Ruotsi-ottelu ? Se on kuitenkin kansallisen tason "olympiakisat" ja nyt valintojen pitäisi olla "helppoja" eikä tarvita turhia katsastuksia. Toinen mielenkiinnon kohde syksyllä on mm. se että saakos HUMU-ryhmä jotain aikaiseksi ja vaikuttaakos se SUL:n valmennusjärjestelyihin ? Käsittääkseni ~kaikki valmentajapestit ovat katkolla ja miten ne tulevaisuudessa hoidetaan jää nähtäväksi. Itse olisin valmis siihen että alueelliset valmennuskeskukset; harjoittelukeskukset tai urheiluakatemiat ottaisivat enempi vastuuta sillä valtakunnallinen johtaminen on vain johtamista ja työ tekemistä pitää lisätä. Johtaminen on välttämätön asia muttei se saisi viedä liikaa resursseja kuten nyt tuntuu käyvän. Toivottavasti tulevat päätökset parantavat lajin mahdollisuuksia kv-tasolla, kuitenkin urheilija-valmentajaparit ovat tärkein yksikkö riippumatta siitä mitä HUMU-ryhmä sanoo.
Valitettavasti syksyn maratoonit eivät tuoneet uusia rajojen alittajia Lontoota ajatellen. Ennakkoon odotin ja uskoin/toivoin että Manninen-Toivola-Takala kolmikosta joku "yllättäisi", mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Myös Francis hiipui kovasti ja jäi rajasta. Toivotaan, että joku vielä talven/kevään aikana pääsisi sellaisiin maratoneihin mukaan jotta nähtäisiin Leenan seurana muitakin Suomi-asuisia maratonilla olympialaisissa. Naisten puolella sellaisia voisivat olla Elina Lindgren sekä Laura Markovaara ? Miehissä ehdokkaita on aikas montakin ? etunenässä Francis, Hena ja Måre. Kaikki ne joita en maininnut saavat yllättää positiivisesti, mutta kovasti saavat yllättää jos rajoihin asti yltävät.
Maastot ovat jotenkin pakkopullaa Suomalaisille niin keväällä kuin syksylläkin, meiltä puuttuu maastojuoksukulttuuri ja tuntuu ettei siihen paneuduta riittävästi. Monet maastoissa PM- ja EM-tasolla pärjänneet ovat myös radalla kovia menijöitä, joten menestyäkseen on oltava omassa parhaassa kunnossaan. Viivi ja Oona suoriutuivat kelvollisesti mutta kova on taso ja se tuli taas karusti nähtyä. Myös Martti suoritui mainiosti ja myös ELina saa puhtaat paperit. Sandra lähti kärjen mukaan mutta syksyn kilpailemattomuus "kostautui" ja kärki karkasi omille teilleen. Hän kuitenkin osoitti että omaa edelleen hurjasti potentiaalia, toivottavasti valinta EM-2012-kisoihin antaa hänelle virtaa harjoitteluun ja saisi ehjän harjoituskauden alle. Meillä on aivan liian vähän sellaisia joilla on riittävästi lahjakkuutta kv-tasolle, Sandralla on. Tässä tapauksessa tarkoitan nimenomaan fyysistä lahjakkuutta , sitä on turha kaunistella ja kuvitella että puutteet voidaan korvata harjoittelemalla. Harjoittelu on tottakati tärkeätä, mutta ilman kovaa lahjakkuutta ei palkintoja pokata, osallistumaan toki on mahdollista päästä.
Ensi vuosi on monellakin tapaa mielenkiintoinen, eikä pelksätään EM-kisojen sekä Olympiakisojen myötä. Ehkä itseäni ja montaa muutakin kiinnostaa Kalevan Kisojen ajankohta sekä siitä vain viikon päästä pidettävä Ruotsi-ottelu ? Se on kuitenkin kansallisen tason "olympiakisat" ja nyt valintojen pitäisi olla "helppoja" eikä tarvita turhia katsastuksia. Toinen mielenkiinnon kohde syksyllä on mm. se että saakos HUMU-ryhmä jotain aikaiseksi ja vaikuttaakos se SUL:n valmennusjärjestelyihin ? Käsittääkseni ~kaikki valmentajapestit ovat katkolla ja miten ne tulevaisuudessa hoidetaan jää nähtäväksi. Itse olisin valmis siihen että alueelliset valmennuskeskukset; harjoittelukeskukset tai urheiluakatemiat ottaisivat enempi vastuuta sillä valtakunnallinen johtaminen on vain johtamista ja työ tekemistä pitää lisätä. Johtaminen on välttämätön asia muttei se saisi viedä liikaa resursseja kuten nyt tuntuu käyvän. Toivottavasti tulevat päätökset parantavat lajin mahdollisuuksia kv-tasolla, kuitenkin urheilija-valmentajaparit ovat tärkein yksikkö riippumatta siitä mitä HUMU-ryhmä sanoo.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)