keskiviikko 24. helmikuuta 2010

SM-hallit osa 2

Tulevassa viikonvaihteessa kilpaillaan juniorien osalta yleisurheilun Suomen mestaruuksista hallissa. Kisat kisaillaan savon sydämessä eli Kuopiossa. Kestävyysjuoksuissa ilmoittautuneita on ilahduttavan paljon etenkin jos vertailukohdaksi otetaan aikuisten hallit Kupittaalla.
Ilmoittautuneita seuraavasti: M-22 ; 800/14; 1500/20; 3000/19 N-22; 800/5 ; 1500/10 ; 3000/19 , M-19; 800/22 ; 3000/16 N-19; 800/15 ; 3000/12 M-17; 800/28 ; 1500/21 N-17; 800/27 ; 1500/24.
Asian mielenkiintoiseksi tekee mm. pitkä rata ja se miten eräjaot "Onnistuvat" ? Toisaalta olen sitä mieltä, että SM-kisoissa pitäisi olla vain yksi erä. Mutta jos eriä on useampia niin A-erä (siis se jossa tilastollisesti parhaat) juostaisiin ensin, se aiheuttaisi sen että ei kyttäiltäisi vaan olisi pidettävä huoli vauhdista. Eikö kilpajuoksussa ole kuitenkin kyse siitä kuka juoksee nopeimmin ?

Naisten puolella on ainakin Sandra Eriksson sekä Kaisa Tyni ilmoittautuneet mukaan, heillä olisi ollut mahdollisuudet pärjätä myös Turussa, joten Turun tuplamestari Heidi Pappila saa tehdä töitä tosissaan ottaakseen tuplan toistamiseen viikon sisällä. Kolosella lapin kaksoset yrittävät pistää kampoihin Tynille ja Klemelän Sannille.

Miesten puolella Turun tuplamitalisti ; Tuomo Salonen lienee vahvin suosikki 800m: lla , mutta hänen päänahkaansa hamuaa etunenässä Panu Jantunen. Myös 1500m:llä Salonen on ennakkosuosikkina, mutta Jantusen ja Tommi Sundellin lisäksi mitaleita hamuavat ainakin tilastokärki Janne Määttä. Uskoakseni myös Ilari Piipponen sekä Turun kaksikko Johannes Brunila ja Joonas Lehtinen ovat "halukkaita" mitalitaistoon.
Vain 3000mlle ilmoittautunut Tapani Kärjä on suosikki siinä kuin Brunila, Piipponen ,Sundell ja Lehtinenkin. Kolonen kertoo lähinnä siitä kuinka on talvehdittu ja toivottavasti joku mainitsematon osoittaa kehittyneensä hyvin ja uskaltaa haastaa edellämainitut. Ensimmäisinä tulevat mieleen Tommit; Heittola ja Liikanen. Raittisen Antti on myös yllätysvalmis kuten "paluuta" tekevä Klemolan Pekka.

Nuoremmissa sarjoissa yllätyksiä toivotaan, valitettavasti poisjääntejä näyttäisi olevan yllättävän paljon etenkin 19-sarjassa...vaikuttavatko yo-kirjoitukset vai mikä ? Oisko kasilla pikku-Virtasen vuoro ? Kolosella Oskarille tuskin kukaan mahtaa mitään, mutta hopeakaan ei oo häpiä etenkään jos se tulee ennätyksellä. Tyttöjen puolella ainakin Porvoon porukkaa puuttuu sekä muutama muukin "perinteinen" menestyjä, mutta mitalit jaetaan vain osallistujille.

Poikien tilastoykkönen ; Liedon Hannu Mäkelä antaa muille mahdollisuuden eikä osallistu koko kekkereihin, mutta uudet mitalistit voivat saada tsemppiä jatkoon "yllätysmitalin" muodossa.
Nuorempien tyttöjen puolella voimasuhteet saattavat olla hyvinkin muuttunut kesästä ja kaikki on avoinna.

Toivotaan vauhdikkaita kisoja, ja ennätyksiä ; valmentajana olen tyytyväinen jos tulee ennätyksiä, sillä silloin ollaan kehitytty ja se on kuitenkin homman tarkoitus. SM-kisoissa tietysti taistellaan mitaleista, mutta kyllä etenkin junioreissa myös kovavauhtinen kisa olisi kivaa katseltavaa. On kuitenkin muistettava että "Paras voittaa aina" !

tiistai 16. helmikuuta 2010

SM-hallit osa 1

Yleisen sarja halli-SM-kisat järjestetään Turun Kupittaalla ensi viikon loppuna. Osallistujalista on aikas valju...keskityn lähinnä keski- ja pitkänmatkan juoksuihin. No toisaalta halleissa ei varsinaisia pitkiä matkoja ole, sillä pisin kilpailtava matka on 3000m. Mielestäni se sopii mainiosti "kaikille" eli mailereille, pitkän ratamatkojen menijöille sekä jopa maratoonareille. Eri ryhmien tapauksissa tosin mitattavat ominaisuudet ovat hieman eriä. En kuitenkaan rupea tässä sen tarkemmin erittelemään mitä mitataan, mutta sopiva testitilaisuus joka tapauksessa.

Valitettavasti etenkään 1500m:lle ei ole ilmoittautuneita kuin juuri mitalien jakoon riittävä määrä, miksi ? Ehkä siksi, että matka on raaka ja ilman riittävää valmistautumista tulokset eivät ehkä ole sillä tasolla kuin haluttaisiin. No mitä väliä ? Se vain pitää ymmärtää, että kyseessä on testitilanne kaikille. Kasilla päästäneen suhteellisesti helpommin lähelle kesän tasoa sekunneissa mitattuna, muttei prosentuaalisesti, ehkä se tuntuu paremmalta ...? Kolmonen on hyvä hapenottokyvyn mittari kaikille ja ei välttämättä vaadi kovinkaan paljoa erityisharjoittelua. Edellisen kerran (2005) Turussa käydyissä kisoissa kolosella jäi kolmoisvoitto "Kotiin"...Toho, silloinen määräkone näytti harjoittelun merkityksen, yli 200km edellisellä viikolla, mutta paineli alle 8.10 yksin ! Hell ja Juki täydensivät mitalikolmikon. Tällä kerralla "paikallisosastoa" edustavat Juki (Jukka Kero) Sääri (Tuomas Jokinen) sekä Rambe (Rami Tuokko), mutta saman uusiminen lienee aikas vaikeaa sillä ilmoittautuneiden joukossa on mm. Hena, Måre ja etenkin Mikael Begdahl...toivotan kuitenkin kaikille raastokasta kisaa.

Naisten kisa lienee mielenkiintoinen sekoitus "Lapsia ja aikuisia" , sunnuntai iltapäivällä olemme viisaampia kuinka hommassa kävi, nähtäneen Kupittaalla.

torstai 11. helmikuuta 2010

Talviolympialaiset

Kyseiset kekkerit ovat aivan tuotapikaa käsillä. Suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa, mutta miten se vaikuttaa ihmisten ajankäyttöön kun monet merkittävät asiat tapahtuvat kisoissa työajan ulkopuolella ? Aiheuttaako se työväestön väsyneenä töihintulon , vai aiheuttaako se sen, että jäädäänkin "sairaina" kotiin lepäämään vai aiheuttaako se sen ettei katsella kisoja kuin siltä osin kun ne näkyvkät ennen puoltayötä ? Varmaankin aikas monelle miettimisen aihettaa aiheuttava "ongelma".
Aktiiviurheilijoille, etenkin talvilajien urheilijoille kysymys on paljon merkittävämpi. Onhan se suotavaa katsella mitenkäs omanlajin huiput suoriutuvat koitoksistaan ja voihan sitä jotain oppia myös katsomalla. Ongelmaksi muodostuu etenkin riittävä levon saanti jos samalla yrittää harjoitella hyvin ja seurata kisoja...vaikea yhdistelmä.Talvikisathan ovat kuitenkin menestymisen näkövinkkelistä Suomelle ne selkeästi paremmat kisat kuin kesän vastaavat. Ihmiset mielellään katselevat lajeja joissa on mahdollisuus menestyä. Tuskin Curling olisi noussut aiemmissa kisoissa katselijoiden suosikkilajiksi mikäli siinä ei olisi menestytty. Toisaalta talvilajeissa osallistuvia kansakuntia on aikas vähän joten havumetsävyöhykkeen väelle kyseiset kekkerit sopivat mainiosti. Toisaalta joku "viisas" totesi: "Ei jääkiekko voi olla kovinkaan kova laji, kun ~90% maailman väestöstä ei ole edes nähnyt jäätä". Mielestäni edellinen lause kuvaa mainiosti kuinka pienestä lajista oikeasti on kyse.
Sitten mahdollisiin menestyjiin...
Alppihiihto, Tanja Poutiainen täysin onnistuessaa sekä pujottelussa että suurpujottelussa mitaleilla, mutta sijat 4-8 hyvälläkin suorituksella mahdollisia. Sanni Leinonen voi täysin onnistuessaan olla pistesijoilla, mitali olisi tosi iso yllätys, toisaalta sijat 15-20 eivät olisi katastrofi.Miesten mahdollisuudet ovat aikas ohkasia, huipputuurilla kymppisakkiin on iso yllätys.
Ampumahiihto, Kaisa Mäkäräisen onnistuessa täydellisesti on mitali mahdollinen, mutta laji on tasollisesti niin paljon maastohiihtoa kovempi, että pienikin epäonnistuminen vie sijoille 20 ynnämuut...Miesten puolella en jaksa uskoa "mihinkään"...nolla-ammunta ja hyvä suksi voi viedä nipin napin kymppisakkiin, mutte sekin olisi jo ihme.
Lumilautailu,kyseisessä lajissa on potentiaalia, mutta pienetkin virheet pudottaat sijoitusta heti runsaasti, siitä huolimatta uskon että joku "lökäpöksyistä" seisoo mitalikorokkeella.Kumparelasku, on ollut menestyslaji, mutta tällä kertaa taitaa taso olla meikäläisille liian kova tavoite, toivotaan että olisin väärässä...J
Jääkiekko, Miesten puolella mitali olisi iso yllätys, sijat 5-8 lienevät realistisempia kuin mitali, naisten puolella pronssi on saavutettavissa mutta vaatii onnistumisen oikealla hetkellä.
Pikaluistelu, Poutalalla on kovat paineet kun on noussut ykkösluistelijaksemme, mutta omaa potentiaalisen mahdollisuuden mitaleille sekä 500m:llä että 1000m:llä, erot kärjessä ovat kuitenkin niin pieniä, että yksikin horjahdus maksaa monta sijaa...Pekka Koskelalta tällä kertaa kukaan ei odota mitään, josko hän tällä kertaa yllättäisi ?
Maastohiihto, tässä lajissa on viime vuosina tullut mitaleita niin viesteissä, parisprinteissä kuin henkilökohtaisissa lajeissakin, mitalien tuojina ovat olleet myös miehet. Uskon ja toivon, että säilytään mitalikannassa, mutta kulta on aina kova sana ja sitä en uskalla "luvata"...Uskoakseni naisilla on hyvinkin mahdollisuus henkilökohtaisiin mitaleihin mutta miesten kunto on arvoitus...toivotaan parasta mutta kaikki on mahdollista.
Taitoluistelu, on maailmanlaajuisesti todella paljon kovempi laji kuin eurooppalaisittain, joten kauniilta tytöiltämme en odota mitaleita, jo pääsy 10 joukkoon on hyvä suoritus.
Yhdistetty ja mäkihyppy, kaksi pientä lajia joissa menstyminen on ollut hyvää , mutta marginaalit ovat pienet ja pienikin epäonni muuttaa tulosluetteloa turhankin paljon. Tässä tapauksessa tarkoitan epäonnella tuulirakoja hypätessä. Hannu Manninen tulee ilman paineita, mutta kisat käydään korkealla ja isona miehenä hiihto ei välttämättä ole parhainta ohuessa ilmanalassa, joten en usko hänen saavan vieläkään mitalia Olympiatasolla, siis henkilökohtaisesti. Toinen paluumuuttaja Janne Ahonen lienee pahin vastustaja Janne Ahoselle, eli miten kaveri jolla on kaikkea paitsi olympiamitali henkilökohtaisesta kisasta osaa käsitellä itseään on ratkaisevaa. Olen kuitenkin pettynyt jos tuo lajipari ei tuo edes yhtä mitalia.
Muut lajit, kisoissahan on ski-cross, kaukalopikaluistelu (Short-track), kelkkailu jne. mutta niissä ei juurikaan ole suomalaisia, mutta ovat hauskoja lajeja seurata. Itse taidan kuitenkin tyytyä siihe mitä iltaisin tulee ja lukea aamulla teksti-tv:stä : "mitali oli todella lähellä, mutta jouduin niin huonoon tuulirakoon"...no toivottavasti tulee menestystä kaikille, Olympialaiset ovat kuitenkin kaikille urheilijoille kohokohta uralla, riippumatta onko mahdollisuuksia mitaleille vai ei.

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

flunssa

Iski taas...no toisaalta edellisen kerran olin töistä poissa flunssan takia 28.2.1985 että toisaalta olihan jo "aikakin". Olen niin tottumaton sairastaja etten oikein tiedä kuinka tulisi menetellä ja olla, mutta tätä en toivo kennellekkään. Nenästä valuva erite on koko ajan tapahtuva prosessi ja paperiakin kuluu tolkuttomasti, koko roppaa särkee eikä jaksa senkään vertaa kun normaalisti. Nyt ymmärrän vanhojen/sairaitten huushollien sekaisuuden, eli ei vaan jaksa tehdä mitään. Tällä hetkellä ulkona 3 pakkasastetta ja aurinko paistaa valkeille hangille, mutta sisällä on pysyttävä ja toivottava että pääsisi töihin...aikas erikoinen toivomus, mutta se tarkoittaisi sitä että flunssa on paremmalla puolella. Niiskuttelemisiin, sniif, sniif

maanantai 1. helmikuuta 2010

Korvaava harjoittelu

Tänä talvena etelää myöten on voinut tehdä korvaavana harjoitteluna hiihtoa ? Minun nuoruudessani talvet olivat pääsääntöisesti talvia, mutta silloin ei kukaan puhunut korvaavista harjoitteista. Käytiin kyllä hiihtelemässä mitä juoksemiselta ehdittiin, muttei hiihtoja nyt sentään harjoituspäiväkirjaan "kehdannut" viedä. Sehän oli "vaan" hiihtoa.

Tänä päivänä kaikki taitaa olla toisin...hyvin monet itseään juoksijaksi tituleeraavat käyvät salilla cross-trainerin kimpussa, kuntopyöräillen, sisäsoutulaitteella soutaen tahi vesijuoksua. Ennen oli tapana, että jos on paikat kipeinä niin silloin huilataan, jotta paikat saadaan kuntoon ja sitten kun ne on kunnossa niin juostaan! Uinti saatettiin hyväksyä korvaavaksi ja samoin ulkona pyöräily.

No ero on lähinnä siinä, että edelleen uskon"Juoksijaksi tullaan juoksemalla" pitää paikkaansa. Vanhoja selaamalla selviää ihmeellisiä totuuksia, kuten omasta harkkapäiväkirjasta 70-luvulta...en ollut lahjakas mitenkään mutta ilmeisesti harjoittelulla ja liikunnallisella lapsuudella/nuoruudella oli merkitystä. Yhtenä esimerkkinä 17-vuotiaana juostu piikki 1.34 (=ennen juostiin piikkiä=25km, puolimaratonista ei tuolloin kukaan tiennyt mitään), siis keskellä kesää ilman erityisvalmistautumista. Tuloksena ei kummoinenkaan, mutta kertoo siitä että oli ulkoiltu. Kolme päivää tuon jälkeen oli vuorossa ennätys, tällä kertaa matkana 800m. Kunnossa oli kiva olla, omalla tasollaan...