Uusi vuosi

Mutta vanhat kujeet, vai miten se oli ?

Kestävyysurheilussa ja etenkään juoksussa ei ole tarpeen keksiä mitään uutta. Riittää mainiosti, että käytetään hyviksi havaittuja vanhoja systeemejä. En tarkoita sitä, että ei saisi uudistua, mutta lainalaisuudet ovat kuitenkin voimassa. Vanha totuus: "sydän pumppaa verta ja veren mukana happea jotta lihakset toimivat" pitää edelleen paikkaansa.

Ennen nuoriso liikkui jalan tai pyörällä paikasta toiseen ja "tunnit" tulivat täyteen luontaisesti. Nykyään istutaan (kuten minäkin nyt) tietokoneella ja liikutaan jopa terveyden kannalta riittämättömästi, siis myös urheilijat. Miksikö otin asian esille ? no siksi, että miten yhtälö voi pitää paikkansa => liikutaan luontaisesti vähemmän ja harjoitellaan vähemmän ja tuloksena pitäisi olla parempia tuloksia !

En usko, että fysiologisesti nuoriso olisi huonompaa kuin aiemminkaan, mutta kiire tulosten teolle on kova. Kuka sen kiireen luo ? Liitto? no tuskin Seura? no tuskin Valmentaja? no tuskin Urheilija ja vanhemmat = kyllä! On hienoa, että vanhemmat ovat nuorten harrastuksessa mukana, mutta jos he eivät viitsi perehtyä perusteisiin niin ei kannattaisi "Hoputtaa" tulosten tekoon. Tämä on vain yleistys enkä syytä tässä ketään, mutta valitettavan usein menestymisen tarve jo junioreissa lähtee taustajoukoista.

On tietysti helppo sanoa, että ei ole kiirettä, kuka sen uskoo ja hyväksyy? Aikas harva... Miten motivoida tilastosijalla 37. olevaa sanomalla että tehdään nyt vain niitä pohjia.. tilanne on aikas vaikea, mutta vuodet lajin parissa ovat osoittaneet, että se pohjien tekeminen olisi paras tapa edetä. Tämän vakuudeksi voin nimetä ainakin omista valmennettavistani useita jotka eivät olleet SM-kisoissa "edes" pisteillä 14- ja/tai 15-vuotiaissa, mutta mitaleilla 17- , 19- ja 22-sarjoissa. Ne ketkä olivat mitaleilla sisulisäsarjoissa ovat pääosin lopettaneet, vain yksi "paluumuuttaja" on mukana.

Eli työnteon kautta tuloksiin, mitenkä sen muistaminen ja sisäistäminen voi olla niin vaikeaa ?
Siihen ei liene kuin yksi selitys = kiire. Tasomme on kuitenkin sen verran heikko, että riittävien pohjien tekeminen on elinehto jos on tarkoitus aikuissarjoissa päästä edustamaan maatamme arvokisoihin. Se, että menestyy SM-tasolla ei kerro vielä mitään todellisesta tasosta. Parhaiten tai pitäisikö sanoa pahiten tämä näkyy kympillä ja maratonilla niin miesten kuin naistenkin sarjoissa.

Ei pidä väheksyä niitä jotka ovat pitkien matkojen mitalistejamme, mutta ero kansainväliselle tasolle on hirvittävän piiiiiiiitkä ! Miesten puolella yli puolen tunnin kymppi tarkoittaa sitä, että tulee ohitetuksi ainakin kerran kierroksella vaikka kyseessä olisi taktiikkajuoksukin. Potentiaalisia kavereita toki on Räsäs-Masa, Sääri ja toipuessaan Jussikin ? Naisten yli 35 minuutin kympit tarkoittavat hyväkuntoisia naisia, mutta kilpa- tai paremminkin huippu-urheilun kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Maratonilla on hieman valoa näkyvissä miesten puolella ? eli Måre, Raittila ja deby-Hena ovat sentään alittaneet 2.20, jota voitaneen verrata ~puolen tunnin kymppiin ? Kyllä Jussikin olisi parhaimmillaan maralla, mutta se vaatii määrien keräämistä ja harjoitteluun keskittymistä opiskelun silloin kärsiessä ? Uskoakseni myös Räsäs-Masa ja Sääri olisivat kovia kavereita maralla, mutta suotakoon heille toistaiseksi ratamatkat...kakkosketjulaisista; Takala, Kero, Säippä yms. ovat kovakuntoisia kavereita , mutta riittääkö eväät alle 2.18 (=EM-raja ?), vain huimalla nappisuorituksella, mutta onko se toistettavissa EM-maralla jos paukut käytetään kevään näyttömaralla ?

Naisten puolella Annukan jälkeen ollaan odottavalla kannalla eli löytyykö nuorista ketään sellaista jolla olisi eväitä pitkien matkojen kansainväliselle tasolle ? Tilanne on odottava, niminä tulevat mieleen Klemelä, Peiponen ja etenkin vielä kauempaa Nikander....muiden ollessa lähinnä keskimatkureita. Vähän vanhemmasta kaartista ei taida löytyä potentiaalisia panostajia pitkille matkoille tai muuten eivät omaa riittäviä mahdollisuuksia. Esteissä ja jopa maililla voidaan jonkun nuorisoketjulaisen nousevan esille. Sandra on jo kykynsä osoittanut, toivottavasti ura säilyy ehjänä ja nousujohteisena.

Kaikki joita ei erikseen mainittu saavat osoittaa minun olevan väärässä. Tämä kuuluu niihin asioihin joissa olisin mielelläni väärässä. Vuosi 2010 on EM-vuosi ja niihin kekkereihin pääseminen on jo kova juttu, sitä kautta voi saada uutta potkua uralle ! Tsemppiä kaikille raastajille vuonna 2010 !

nice asia

SUL on perustanut oman ryhmän naisille. Sen tarkoituksena on saada naiset jatkamaan uraansa pitempään ja tavoittellisesti. Kestävyysjuoksun osalta on myös oma ryhmä naisille, eli niille jotak ikänsä puolesta eivät enää "kelpaa" junioreihin eivätkä toisaalta tasonsa puolesta pääse "Mäkelän" siipien alle. Tämä on välttämätöntä, sillä muuten ei pelkästään hävitä Ruotsille vaan myös menetetään pisteitä siitä yksinkertaisesta syystä, että juoksijat loppuvat.

Toisaalta tasa-arvon kannattajana olen sitä mieltä, että nuorille miehille pitäisi perustaa samantyyppinen tukiverkosto. Tärkeää on saada juuri ne jatkamaan jotka eivät ole aivan kärjessä.

Olin viikonloppuna leirillä Vierumäellä ja siellä näitä(kin) asioita pohdiskeltiin. Paikalla oli Tommy Ekblom, Rami Virlander ja ryhmiin(nice projekti sekä NEM/kestävyys) kuuluvien urheilijoiden valmentajia. Kaikilla on sama huoli; mitä sen jälkeen kun opiskelut ovat päätöksessä ? jatkaakko urheilemista ja jos niin millä tasolla ? Urheilun ja opiskelun yhdistäminen on melkoisen helppoa verrattuna työnteon ja urheilun yhdistämiseen. Opiskellakkaan ei voi ikuisesti ainakaan tuen kanssa, tässä onkin Olympiakomitealla ja liitolla ? pähkäilemistä miten yhtälö ratkeaa ...vai ratkeaako ?

Leiri itsessään meni mielestäni hyvin, Monika Kinnunen kävi näyttämässä hyviä harjoituksia ja teki itse mallisuoritukset mainiosti. Uskoisin, että etenkin kasin juoksijoille kyseisistä asioista on selekä hyöty, mutta jo maililla kilpaillakseen pitää muistaa myös ulkoilla riittävästi. Uskoisin, että etenkin naisille koordinaatiot, jumppa-voima-kuntopiirit auttavat löytämään rennon nopean juoksun kyvyn tai paremminkin mahdollistavat sen voimaominaisuuksien kehittyessä. Hapenottokykyä kuitenkin tarvitaan jos on tarkoitus juosta isoa kovaa etenkin pitemmillä matkoilla.

Leirin ohjelmassa oli myös "perinteiset" 6x1000m jäniksen avulla kiihtyen, happomittauksilla ja 2 min palautuksella. Sunnuntaina leiri päätettiin pitkähköön VK-harjoitukseen...8-15km, asenne leiriläisillä oli hyvä ja tulokset kertoivat, että vielä on toivoa pärjätä myös kestävyysjuoksussakin. Hyvää Joulun odotusta ja tulokselllista vuotta 2010.

EM-maastot

On mun mittapuulla yksi parahista tason mittareista kestävyysjuoksussa, jolteipa jopa paras. Ajankohta ei ehkä ole meikäläisille sopivin ? Kisat kuitenkin käydään yleensä joulukuussa ja siihen meidän on tyytyminen. Ohessa pieni "totuus" Euroopan tasosta,jolla yritän valottaa millä tasolla mennään. EM-maastoissa on juoksijoita ~kaikilta matkoilta 1500---maraton ja esteetkin siihen mukaan...sijalle 30. päästäkseen on tänä vuonna täytynyt juosta seuraavia tuloksia=>
3:39.10 (Keskisalo 29.)
7:56.91 (Keskisalo 11.)
13.39.33 (Keskisalo 13.39.81)
28:49.47 (Räsänen 28:52:32)
63:43 (Utriainen 64:48)
2:13:25 (Boström 2:19:12)
8:32:88 (Keskisalo 3.)

Räsänen aikas samoilla sijoilla kuin tilastoissakin, aikas harva pystyy maastossa ihmeisiin...no Lebid on kuitenkin juossut parhaimmillaan kolmosen ~7.35 ja vitosen ~13.10...eli hurjan tason ravuri. SM- ja PM-tasolle pääseminen on jo hieno asia, Euroopan tasolle todella kova juttu ja maailman taso on jo "Ihme"...

Sandrahan juoksi vallan mainiosti ja kelvollisesti toki Räsäsen Mattikin, mutta valitettavasti meidän kansallisten juoksijoiden taso ei vaan riitä, eipä kenelläkään vauhti kasva kun maastoon mennään. Harjamäellä lienee matkustelu maailman toiselta laidalta jollain lailla sekoittanut ropan, en muuten keksi mitenkä on mahdollista heikentyä minuuttitolkulla Jenkkilän ajoista, vai onko siellä mittaukset pielessä ? tuskinpa, olisi vain pitänyt tulla Eurooppaan aikaisemmin.

Mikäli aidon oikeesti haluaisimme menestystä maastoissa olisi mukaan saatava parhaat ratajuoksijamme, siis myös Keskisalo, Ukonmaanaho, Manninen ?, jne. Ei tuolla tasolla vahingossa pärjää joten panostus tulisi olla kova, sillä Euroopassa arvostetaan maastojuoksua ja siellä myös panostetaan ja se näkyy tuloksissa. Toisaalta osanottokin on tärkeää, mutta mieluummin nuorisoketju kuin vanhat konkarit, nuoriso voi aina yllättää, siis positiivisesti.

Tämän tarkoitus ei ole mollata Suomalaista kestävyysjuoksua, mutta sen tarkoituksena on kertoa totuudenmukaisesti missä mennään. Jos ei kestä totuutta kannattaa miettiä omaa tasoaan ja pyrkiä parantamaan omia suorituksia, joskus niiden parantaminen voi viedä hyvällekin tasolle. Totaalisesti panostaminen on ainakin Räsäsen Matilla vaikuttanut onnistuneeksi vaihtoehdoksi. Toivottavasti löytyisi muutama muukin joilla olisi rohkeutta ja kykyä heittäytyä täyspäiväiseksi urheilijaksi ja katsoa korttinsa kokonaan eikä vain osaksi.

Etenkin Pub't ovat täynnä niitä joista olisi tullut vaikka mitä jos olisi ollut tukea jne. Etsittäköön tukijoita ja panostettakoon lahjakkuuksiin, etenkin niihin ketkä uskaltavat heittäytyä täysillä, jos se ei riitä niin ei ainakaan tarvitse vanhempana selittää, että jos ja jos....

Perusteita

Ihmisten, siis niiden jotka eivät viitsi liikkua, olisi hyvä tiedostaa seuraavat asiat:
suurin osa liikunnan positiivisista terveysvaikutuksista tulee suhteellisen kevyellä, kestävyystyyppisellä liikunnalla. Ihmisen toiminta on yksinkertainen; sydän pumppaa verta ja veren mukana happea jotta lihakset toimivat. Tämän vuoksi on tärkeää kuormittaa sydäntä oikein. Ohessa luettelon omaisesti peruskestävyysalueen (teho 40-60% maksimisykkeestä) terveysvaikutuksia:
*heikkokuntoisimmilla maksimaalinen hapenkulutus nousee
*parantaa rasva- ja hiilihydraatti- aineenvaihduntaa
*pienentää riskiä sairastua mm. sepelvaltimotautiin, sydän- ja aivoinfarktiin sekä diabetekseen
*alentaa verenpainetta
*vahvistaa lihaksia, luita ja jänteitä
*parantaa keuhkojen toimintaa
*tärkein kuormitusalue painonhallinnassa
*positiiviset psyykkiset vaikutukset (mm. depression ennaltaehkäisyssä)
*sydämen iskutilavuus kasvaa
*leposyke alenee
*veritilavuus kasvaa
*hemoglobiinin määrä lisääntyy
*hapen luovutus kudoksille tehostuu
*hiussuonten määrä lihaksistossa kasvaa
*itseluottamus lisääntyy
*keskittymiskyky paranee
*rentoutumiskyky kehittyy
*veren kolesterolipitoisuus alenee
*saattaa vähentää joissain sairauksissa lääkityksen tarvetta
Jos ylläolevat faktat eivät vielä riitä, niin sitten en voi kuin ihmetellä.