On vain kerran vuodessa, mutta se kannattaa hyödyntää. Mitäkös tarkoitan ? No sitä, että jos olet lahjaton niin Jouluna on mahdollisuus niitä saada...no ei sentään. Tarkoitan, että Jouluna on hyvä mahdollisuus saada eroa kiinni niihin jotka vain löhöilevät Jouluna. Jouluna on mahdollisuus levätä ja syödä hyvin, mutta se mahdollistaa myös levänneenä harjoittelemisen. Toisaalta jos Jouluna lepää ja syö hyvin voi se auttaa jaksamaan myös synkimmän hetken yli. Jokaisen on tykönänsä mietittävä mitenkäs tämän juhlan parhaaksi katsomallaan tavalla viettää.
On olemassa sanonta: "sillä ei ole merkitystä miten viettää Joulun ja uudenvuoden välin, vaan sillä miten viettää Uuden vuoden ja Joulun välin". Asiahan on juuri noin, mutta miksi antaa tasoitusta eli ei kannata elää "pellossa" koskaan jos on tarkoitus menestyä Urheilussa !
Itselleni Joulu on ainoa juhla jota juhlistan, muut ovat vain merkintöjä kalenterissa. Joulu on kuitenkin hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa kunhan muistamme miksi sitä vietetään.
Hyvää Joulun odotusta ja viettäkää omanlaisenne Joulu.
Viitaten edelliseen viestiisi talvea koskien. Hyvä että olet muuttanut asennettasi tuon matolla juoksemisen suhteen.Tässä omia kokemuksiani mattojuoksusta.Olen viimeisen 10 vuoden ajan vetänyt talvisin, silloin kun on lunta tai jäätä maassa, kaikki kovat ja reippaat lenkit matolla. Se säästää jalkoja. Ei ole mitään järkeä lipsutella tv-kovaa tai reipasta alustalla joka ei pidä kunnolla edes meikäläisen vauhdeissa. Asia on harvinaisen yksinkertainen. Luulen että mattojuoksun ansiosta olen säästynyt vuosien verralta erinäisiltä vammoilta. Hallijuoksu on ok, mutta sekin on jaloille huonompi kuin matto. Toki on hyvä käydä välillä hallissa hakemassa tuntumaa "oikeaan alustaan" ja tietenkin kaikki kevyet lenkit juostaan ulkona. Itselleni ainakaan talvisesta matolla juoksemisesta ei ole ollut koskaan mitään haittaa. Kun keväällä huhtikuussa "mattokauden" jälkeen olen juossut monta kertaa maratonin, tulos on ollut yleensä sama kuin syyskuussa kesäkauden jälkeen.
VastaaPoistaEiköhän toi mattojuoksu ole myös yksilöllistä ja toiselle se sopii paremmin kuin toiselle. Askelluksen ponnistus on kuitenkin vääränlainen ja runsaasti tehtynä se muokkaa askelta "paikallaan pompottamiseksi"....toisaalta vauhdit 3:20+ on aikas eri asia kuin mailereiden kovat vauhdit.Reipas ja/tai kova on myös suhteellista.
VastaaPoistavaihtoehtona jos on halli tai matto niin valintani ja suositukseni on ilman muuta halli.
Ok, tottakai mailerien vetoharjoittelu on syytä tehdä mieluummin hallissa, siis kun puhutaan alle 1000 metrin vedoista.
VastaaPoistaSen sijaan matolla juostavista kovista ja reippasta lenkeistä on syytä todeta esimerkkinä, että Harri Hänninen jätti talvella 91-92 pitkät ulkomaanleirit poikkeuksellisesti kokonaan väliin, osti autotalliinsa juoksumaton ja veti sillä suurimman osan talven kovista treeneistään. Ja tällöin siis vauhdit olivat kansainvälistä tasoa, eikä mitään meikäläisen jurnutusta. Keväällä Lontoossa kulki maraton 2.12. ja kesällä tuli olympiamaratonilta 11. tila. Vitonenkin kulki kesällä 13.36...
Hänninen on ehkä kovin esimerkki, mutta on niitä muitakin. Erojärvi jauhoi matolla suurimman osa talvesta kovia lenkkejään ennen maraennätystään keväällä 2005 (silloin mara alle 2.19).
Hellstenin Juha veteli kovia lenkkejä matolla runsaasti ennen parasta kauttaan 2002 (mm. 3000m 8.06). Olisko vetänyt talvella peräti kaikki kovat lenkit matolla? Toki veteli myös hallissa vetoja säännöllisesti.
Naisista Ingrid Kristiansenin harjoittelua esiteltiin joskus 80-luvulla Juoksija-lehdessä. Hän sahasi matolla säännöllisesti talvisin, kun oli kotimaassaan Norjassa (toki hän myös leireili paljon ulkomailla) ja alkoi vetää kovia lenkkejä matolla jopa kesällä 1986 (hänen paras kautensa), kun epäonnisui eräässä vitosen kisassa.Sitten taas juoksu kulki...
Loppukommenttina sanoisin, että en usko väitteeseen siitä, että mattojuoksu muokkaa askelta paikallaan pompottavaksi. Toki se on alussa hieman hankalaa ennen kuin siihen tottuu. Siitä olen kyllä samaa mieltä, että ulko-olosuhteet ovat aina ulko-olosuhteet, joten jos on mahdollista olla koko talvi ulkomailla, se on parempi vaihtoehto juoksijan kannalta kuin sahata matolla kaikki talven reippaat ja kovat. Olen myös huomannut, että pitkälle maantiekisalle (puolimaraton tai maraton) ei kannata hypätä aivan suoraan matolta, vaan vetää ensin muutama kova harjoitus tiellä. Tämä ei johdu siitä, että matto muokkaisi askelta jotenkin erilaiseksi, vaan siitä että matto on sen verran joustavampi jaloille kuin kova tie, että siinä ei saa jaloille samanlaista iskutusta.
Arvasin että tulee "takasin" ainakin Hänninen ja Erojärvi. Olen silti sitä mieltä, että Hännisenkin askellus vaikkakin vauhti oli hyvää muokkautui kauniista mailerin askeleesta matalaksi maratoonarin askeleeksi. Toki suurempi vaikutus lienee määrillä kuin matolla.
VastaaPoistaTosin kukaan yllämainituista "mattoilijoista" ei juokse kauniisti, tosin se ei tietenkään ole itsetarkoitus mutta minun mielestä silläkin on merkitystä.
Joillekin matto sopii (eikä kaikilla muokkaa askeltakaan) ja jotkut jopa oppivat pitämään siitä, mutta pitäähän jotkut vesijuoksustakin tai jopa crossarilla tekemisestä.
Onneksi valinnat ovat vapaita ja kaikki saavat toteuttaa itseään parhaaksi katsomallaan tavalla, vaikkapa juoksumatolla.
Se on ihan sama mikä tyyli, jos on vauhtia. Tosin voi olla, että meikän tyylin ollessa kauniimpi (lue:kestokoutsin silmää mielyttävämpi) olisi vauhtikin voinut joskus aikoinaan olla kovempaa - tiedä sitä. Tiedän kyllä monta juoksijaa joiden tyyli on ihan törkeän nättiä, mutta vauhti ei välttämättä niin kovaa.
VastaaPoistaKK tuossa yllä sanoo niin joillekin mattojuoksu sopii ja toisille ei. Niinhän moni tosiaan luulee. Missä sitä sitten treenataan talvella, kun on liukasta ja ei ole varaa/mahdollisuutta lähteä pitäville alustoille? Hallissa ei ihan kaikkia kovi voi tehdä, koska hallissa joutuu kovimmalle jalat ja sitten vasta pää.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että matolla juostessa kovimmalle joutuu pää ja sitten vasta jalat ja muu keho. Tuohon kokemukseen viitaten voisi kuvitella, että "heikkopäisille" mattojuoksu ei sovi. Toisaalta, kun sitä kovaa päätä kuitenkin tarvitaan aika monta kertaa radallakin - ainakin jos on halua tehdä tuloksia ja menestyä. Olisiko siis sittenkin "heikkopäistenkin" hyvä juosta enemmän matolla, vaikka se ei mitenkään tunnu itselleen sopivan :)
Loppukaneettina todettakoon, että mattojuoksu sopii kaikille. Erityisesti niille jotka väittävät ettei se sovi heille.
Hyvää joulua!
-Hell
Olen juossut joskus 10 km tv-kovaa tai 15 km tv-reipasta Kupittaan halllissa sitä ulkoreunaa siten, että joka viiden kierroksen jälkeen vaihdoin suuntaa. Se on kuitenkin jaloille aika kovaa, koska siinä tulee niin paljon sitä kaarrejuoksua. Tulee vääntöä jalkoihin, vaikka vauhti ei ollut kuin joku 3.30 / km kympillä ja ehkä 3.40-3.45 / km 15 kilometrillä. 400m:n hallissa olisi jo ihan tosenlaista sahata ja jos sellainen Turussa olisi, silloin voisin hyvinkin korvata osan tv-kovista tai reippaista mattolenkeistä juoksemalla siellä.
VastaaPoistaMaarian Mahdin hurjat maratoonarit Vähä-Vahe (2.16), Roto (2.17) ja Laamo (2.22) veti joskus 1990-luvulla 15 km:n treenejä Kupittaalla siten, että ne juoksi 4 x 3000m sisärataa ehkä noin 3.15-3.20 / km-vauhtia ja aina palautuksena 1 km:n sitä ulkokaarretta 4 minuuttiin. Kovaa on tietty jaloille sekin.
Ai niin, hyvää joulua kaikille!