tiistai 21. syyskuuta 2010

Uudet kujeet ?

Tai hyväksi koetut vanhat. Eli olen tässä urheilijoiden ylimenokauden aikana pähkäillyt kuluvaa kautta ja samalla miettinyt ja suunnitellut tulevaa. En näe syytä kovastikkaan tehdä muutoksia etenkään niiden urheilijoiden kohdalla joiden kausi oli onnistunut. Tietysti on tehtävä analyysi mistä mikäkin johtuu, mutta yleensä tuloksia tulee jos harjoittelu on
1. Säännöllistä
2. Nousujohteista
3. Rytmitettyä
4. Riittäävää sekä
- määrällisesti että
- laadullisesti
5. Lepo ja ravinto ovat tasapainossa kokonaisuuden kannalta
Asiat vaikuttavat hyvin selkeiltä ja yksinkertaisilta "Paperilla", mutta mikseivät ne sitten ole ? No siksi, että jokainen on yksilö ja palautuminen ja kuormittavuus ei ole samanlaista kaikilla. Toiset "uskaltavat" ottaa kevyet tarpeeksi kevyinä ja ymmärtävät niiden palauttavan merkityksen, kun taas toiset ajattelevat että jos tekee vähän kovempaa niin se on vähän parempi harjoitus...valitettavasti se ei vaan toimi niin. Koko harjoittelun ja kehittymisen ydinasia on mielestäni harjoituksen rytmittäminen, eli kovat tehdään kovina ja pääsääntöisesti hyvin palautuneina, toisella se tarkoittaa 3 kevyttä harjoitusta tai päivää välissä ja toisella 2. Monet asiat vaikuttavat kuormittumiseen, ei pelkästään harjoittelu. Lepo, sisältäen konkreettisesti unen määrän ja laadun sekä ravinto, ilman näiden oikeaa "annostelua" ei harjoituksista ole juurikaan hyötyä ja siksi kannattaisikin monen keskittyä niiden kuntoon saattamiseen ennenkuin alkaa epäillä harjoittelun "oikeellisuutta". On tietysti paljon helpompi kaataa syyt harjoitusohjelman laatijan (valmentaja)niskaan kuin myöntää tulosten heikkouden omien tekemättömien asioiden syyksi. Aina asioilla on monta puolta ja rehellinen tutkinta on avain uuteen nousuun, asiat pitää käydä läpi perusteellisesti ja kaikkia osapuolia huomioiden. Ei ole koskaan vain jonkun "syy", sillä syy-seuraamus asiat ovat moninaisia ja tosiasioiden tunnustaminen ja tunnistaminen on avain uuteen nousuun.

Hyvää ja tuloksekasta harjoituskautta kaikille hienon lajin parissa työskenteleville.

lauantai 11. syyskuuta 2010

Kausi analyysi 3

vuorossa Naiset v.2010 ja kestomatkat...

Ekana vuorossa 800m

Ilahduttavan moni nuori pystyi juoksemaan ennätyksensä. Zenitha osoitti kovalla rytminmuutoskyvyllään omaaansa kansainvälisen tason juoksijan aineksia, mutta oiskohan se matka tulevaisuudessa kuitenkin 1500m. Olen eräistäkin lähteistä lueskellut että 2x400m:n aika x1,1 = Kasin tulos, olettaen, että nopeus ja kestävyys ovat balanssissa.
esim. (57*2)*1,1 = 2.05.4. Eli kuten monella muullakin matkalla liian "Hitaat" juoksevat kasia, vaikkakin kasi on kestävyysmatka niin nopeus pitää olla hyvällä tasolla. Hyviä harppauksia Z:n lisäksi tekivät, Marttisen Heidi, Katja Erävistö, Tynin Kaisa muutaman mainitakseni. Edellä kirjoitetun jatkoksi ovat hekin "väärällä" matkalla, mutta mailillakin pitää olla nopeutta joten hyvä että juoksevat tätäkin matkaa. Valitettavasti viime kauden tähti Karin oli vain varjo entisestään, toivottavasti hengitys yms. vaivat saadaan kuriin lääkityksellä ja hän palaisi takaisin omalle tai jopa paremmalle tasolle. Pappilan Heidi teki kovat tulokset jo talvella, mutta kesällä jalkavaivat äityivät niin pahaksi, että edessä on puukotus, toivottavasti sen jälkeen harjoittelu onnistuu ja enkat kohenee ensi kesänä.
Näkisin mielelläni tulevaisuudessa (ja aika pian) että Ella Räsänen ja Aino Paunonen keskittyisivät kasille, vaikka nyt ovatkin nelkun kärkimenijöitämme, mutta molemmilla heillä on "laiska" askel pikajuoksuun, mutta riittävän terävä kasille. Molempien nopeus riittäisi jo nyt kasin kansainväliselle tasolle, mutta riittääkö koskaan nelosella ? Rohkeutta kaivataan, ei kannattaisi tyytyä olemaan Suomena paras vaan tavoite kv-tasolle. Toisaalta EM-kisat Helsingissä voivat tulla tälle kaksikolle turhan aikaisin, mutta voisivat kiusoitella "vanhoja" naisiamme ja saada heihin uutta vauhtia.

1500m

Tämä laji on vuosia ollut suhteellisen vaisu tasoltaan. Aikas moni juoksee tätä matkaa sivulajinaan eikä Marin lisäksi ole oikein muita lajin spesialistejä. Kuitenkin monet menivät eteenpäin ja etenkin nuorempi kaarti osoitti että voidaan odottaa kehitystä jatkossa tälläkin matkalla. Sandra osoitti kehittyneensä juoksijana ja omaa hyvän irtiottokyvyn ja taisteluhalun jollaista tarvitaan kaikilla matkoilla. Tynin Kaisa ja Marttisen Heidi olivat hyvät kehittyjät tälläkin matkalla, kauempaa löytyvät nuoret likat Lövdahl ja Nikander, lienevät jatkossa kuitenkin pitemmillä matkoilla. Suvi Selvenius juoksi tämän matkan kohtuullisesti ja kertoo että peruskuntoa riittää. Laji vaatii monia ominaisuuksia ja hetkessä ei tapahdu mitään, mutta toivotaan että yrittäjiä riittää, sillä tämä on naistenkin puolella "paras" matka seurata arvokisoissa.

3000m

Laji oli koko kesän paras matka, peräti 15 naista/tyttöä veti sen alle 10 minuuttia, jota voidaan pitää jonkilaisena tason mittarina. Nuorille tämä on jo selkeä kestävyysmatka mutta aikuisille mailereille hyvä testi kuinka happi kulkee. Tällä matkalla näkyy selvästi onko ulkoiltu vaiko ei. Hyvänä asiana voidaan pitää "vanhojen" piristymistä, Minna-Maria, Minna ja Ellu palasivat hyvälle tasolle ja myös Johanna juoksi kelvollisen ajan tällä matkalla, kuten Sandra, Sanni, SaaraP, HeidiE ja Janicakin. Arvokisoissa tätä ei juosta, mutta tällä matkalla ei vahingossa synny tulosta vaan tulos tulee työn tuloksena.

5000m

Tämäkin matka oli pienoisessa nosteessa, mikä on ymmärrettävää kolmoseen peilaten. Uusi kasvo saatiin melkoisen kovalle tasolle, uinnin parista juoksuun siirtynyt, kevyellä askeleella juoksenteleva Nina Chydenius. Myös "vanha" kaarti teki enkkojaan tai lähestyi niitä. Vaikka Sandra teki tälläkin matkalla kärkiajan niin harva muistaa, että Ellu veti lähes 10 vuotta sitten 19-sarjassa ajan 16:08...no Annukka on luku sinänsä, ei kannata miettiä niitä aikoja. Tulevaisuudessa pitäisi saada muutama juoksija tosissaan harjoittelemaan myös pitempiä matkoja, eikä vain "veteraanit" ja kuntoilijat. Alle 16 minuuttia jos kulkee niin voidaan odottaa hyviä tuloksia myös 1500m:ltä tai esteistä ja tietysti myös kympiltä. Toivotaan että nuori kaarti pysyy ehjänä ja innokkaana ja alkavat tosissaan hätyyttelemään myös "vanhempaa" kaartia tälläkin matkalla.

10000m

Tuloksellisesti ihan ookoo vuosi, mutta vähän sama "vaiva" kuin miestenkin puolella. Kärjessä "veteraanit" ja "kilpakuntoilijat". En vähättele heidän kykyjään, mutta kolmen kärjestä kaikki ovat aloittaneet aikuisiällä ja vauhdin suhteen kehitys jatkossa lienee maltillista. Toivon kuitenkin että niin Laura,Leena kuin Hannakin jatkavat ja pitävät omalla esimerkillään nuorison varpaillaan ja pakottavat heidätkin ulkoilemaan "riittävästi". Kaikilla on hyvät pohjat ja voivat olla vielä maratoonareina hyvälläkin tasolla, "iästä" huolimatta. Tälläkin matkalla oli nuori tulokkaamme Nina järkevällä vauhdinjaolla Kalevalaisissa heti kärjen takana ja toivotaan että hänen esimerkkinsä lisää nuorten intoa myös pitkiä ratamatkoja kohtaan.

Esteet

Laji on kansainvälisellä tasolla mennyt kovasti eteenpäin ja on "uutuudenviehätyksen" jo menettänyt. Enää ei kokeilijat menesty vaan on omattava teknisesti hyvä taso esteiden ylitykseenkin. Meidän ykkösemme Sandra ei mennyt tuloksellisesti tällä matkalla eteenpäin, ja syykin on selvä= "lukihäiriö". Mikäli hän ei opi lukemaan esteitä riittävän ajoissa menettää hän jatkuvalla vauhtileikittelyllään hurjasti voimia eikä tuollaista tasoitusta voi kansainvälisellä tasolla antaa. Janica ja Minnna-Maria menivät selkeästi eteenpäin ja lähestyvät kv-tasoa, tasona voidaan pitää kymmenen minuutin "Haamurajaa" joka on molempien haarukassa ensi vuonna. Ilmeisesti Sajannin kaksoset ovat valinneet opiskelun ensisijaiseksi tavoitteekseen ja toki lääkäreitä tarvitaan, mutta heillä olisi ollut etenkin esteissä mahdollisuudet murtautua jopa kansainväliselle tasolle, mutta elämä on valintoja. Toivottavasti he kuitenkin jatkavat "tosissaan" harjoittelevien kiusaamista... Monet nuoret tytöt tekivät kohtalaisia aikoja siellä 11 minuutin yläpuolella, mutta siitä on vielä pitkä matka estejuoksijaksi. Laji on kova ja vaatii paljon eri ominaisuuksia ja tällä matkalla menestyjät ovat hyviä myös alimatkoilla ja ylimatkoilla. Lajissa tarvitaan ketteryyttä ja rytmitajua sekä raakaa kestävyyttä ja siksi siinä sipatessa kärki karkaa poikkeuksellisen kauas horisonttiin. Valitettavasti Skytän Saaraa ei näkynyt tällä kaudella radalla, kuinkas mahtaa olla jatkossa, jalkavaivat ovat hankala asia...

Puolimaraton ja Maraton

SM-kisat maratonin osalta ovat vielä edessäpäin ja kympin kärki lienee sielläkin kovaa valuttaa. Listoja tutkiessa valitettavasti top-20 joukossa on "tavallisia" kuntoilijoita joiden repertuaariin ei kuulu kilpaurheilu tavoitteellisessa mielessä. Huomioitavaa, että maratontilaston sijalta 13 löytyy kuntoilija Riina Vilen (os.Tolonen) ja tulos on tullut peruskuntoilijan "annoksilla". Aivan kärjestä löytyy muutama tavoitteellinen urheilija, mutta listoilta löytyy aivan liikaa kuntoilijoita...siis jos tavoitteeksi asetetaan kansainvälinen taso. Terveysvaikutusten kannalta asia on hyvällä tolalla, mutta tällä kertaa ei ole tarkoitus analysoida sitä....


Naisten puolella yrittäjiä on vähän ja tavoitteellisesti, ammattimaisesti urheiluun suhtautuvia vielä vähemmän kuin miesten puolella. Toivottavasti Lehtisen Johannan vaivat ovat ohitse ja hän tekisi tuloksellisestikin paluun ainakin kotimaan kärkeen. Muutamia valonpilkahduksia on näkyvissä ja Erikssonin sisarukset ovat oivaltaneet että harjoittelun auttaa...toki taitavat omata myös kohtalaisesti lahjakkuuttakin. Laji , siis kaikki kestävyysmatkat vaativat onnistumista harjoittelun lisäksi ravinnossa ja levossa ja valitettavasti tavoitteellisesti harjoitteleva naishenkilö on monen paineen alaisena, kun samalla pitäisi hoitaa opiskelut ja/tai työtkin...eikä saisi unohtaa poika- tai miesystäväänsäkään. Siitä huolimatta toivotan kaikkille naisraastajille hyvää tulevaa harjoituskautta ja parempia tuloksia ensi kaudelle.

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Kausi analyysi 2

Kestomatkat, Miehet vuonna 2010

800m eli KASI

Tasollisesti vuosi oli erittäin huono. Syitä on tietysti monia, mutta huolestuttavaa on että alle 1:50 ei juostu kuin kolmen (3) henkilön voimin. Kauden kehittyjä Tuomo Salonen oli yksi heistä ja omaa mahdollisuudet ensi vuoden 22-sarjan EM-mittelöihin ?. Valitettavasti Sandells ja Bergdahl eivät kyseistä matkaa kokeilleet (nojoo Nicce yks rykäisy SFI:n omissa pikkukisoissa), he olisivat parantaneet tilastoja. Lahtion talvikausi oli vaikea, samoin alkukesä ja tuloskunto ei ollut entisensä, toki se juuri riitti EM-kisoihin, mutta sitten olikin paukut syöty. Jostain syystä Kurre ja Robban eivät päässeet edellisvuosien tasoille. Leikkauspöydältä kisakuntoon lähti myös A Lindahl ja näytti alkukesästä että pääsee hyvään kuntoon, mutta jostain syystä ei loppukausi tuonut parempaa tulosta. Monialamies T Virtanen ei päässyt radoille tänä kesänä ollenkaan ja viime vuonna hurjasti kehittynyt I Pekkaseltakin jäi kausi väliin. Nämä seikat heikentävät muutenkin kapeaa tasoamme. Oli lajissa Salosen lisäksi muutama muukin valon pilkahdus; Panu Jantunen paransi enkkaansa reilun sekunnin ja vakiintui hyvälle ? 1.52-tasolle. Lisäksi pitemmän matkan menijät; Lehtinen-Harjamäki-Laurila tekivät mukiin menevät tulokset myös kasilla, ja niinhän se pitää ollakin jos on tarkoitus juosta kovaa muillakin matkoilla. Nuorten kaartista eteenpäin menivät myös Lindqvist (22-sarja),mutta 19-sarjalaisista ei näyttäis ihan heti apua saatavan tason korotuksiin. Lajina mielenkiintoinen, mutta liian hitaat kaverit juoksevat tätä matkaa…siis jos puhutaan kv.tasosta. Toisaalta kovalla kestävyydellä voitaisiin korvata puuttuva nopeus, mutta täytynee odotella että 17-sarjalaiset kasvavat miehiksi…josko heistä olisi pelastus kasin lamaan. Toisaalta nelkun taso on aikas heikko ja se heijastuu myös kasille, pelkällä kestävyydellä tulos jää päälle 1:50 ja toisaalta pelkällä nopeudella se jää vielä heikommaksi. Tämän takia laji onkin kiehtova sillä siinä kohtaa monet ominaisuudet ja tarvitaan myös taktista kykyä, enkä tarkoita nyt tönimistä vaan oikea-aikaista sijoittumista matkan varrella. Ne kyvyt kehittyvät vain juoksemalla kasin kisoja, siinä asia yksinkertaistettuna.

1500m

Tällä matkalla taso aivan terävimmän kärjen osalta oli hyvä, siitä osoituksena 2 uutta 3:40-rajan alittajaa. Sillä ei ole väliä paljonko alittui vaan että alittui. Siitä “kunniamaininta” Niclakselle ja Jonakselle. Myös Mikael Bergdahlin kausi oli hyvä ja hän saavuttikin sekä ennätyksen että paikan (sub 3:42) EM-kisoihin.
Tämän kolmikon takana on liian suuri ero muihin ja alle 3.50 juoksijoita vähemmän kuin koskaan ? Mielestäni tasoa kannattaa kuitenkin tarkastella 5:n tai vähintään 3:n parhaan tuloksen keskiarvotuloksilla kuin pelkillä ennätyksillä. Tästä aasinsillasta päästään R Marttisen kauteen eli hänen edellisvuoden taso ei ollut EM-tasoa vaikka ennätyksen valossa se oli realistinen tavoite, perustasoa on nostettava eikä voida tuijottaa vain ennätyksiin. Selviä kehittyjiä toki lajissa oli paljon; Aki Nummela paransi ennätystänsä, mutta olisi jo hänenkin aika valita päälaji tai sitten jatkaa hyvänä yleisjuoksijana, oma valintansa. Jostain syystä viime vuoden kehittyjä M Viren oli täysin pihalla kuvioista koko kauden, tuleekos takaisin ? , no se jää nähtäväksi. Tämän kauden onnistujia oli kuitenkin mukavasti ennätysten valossa ; Harjamäki, Laurila; Lehtinen; Jantunen; Salonen, J Räsänen, J Nieminen sekä täysin uudelle tasolle noussut vasta 17-sarjalainen Lahdesta;O Kekki, erinomainen tulos 3:53.54. Hänen jälkeensäkin neljän alittajissa löytyy potentiaalia eli tämä on selkeästi parempi laji kuin kasi jatkon kannalta katsottuna. Kauden ennätystentekijöistä osa valinnee lajiksensa tämän ja onhan se selvää että tämä pitää kulkea jos on tarkoitus olla kova joko kasilla tai pidemmillä matkoilla. Arvokisoissa tämä on lajien kuningas ja voittaja on arvostuksessani number 1.
Niclas ja Mikael olisivat tehneet vielä paremmat tulokset jos olisivat kilpailleet myös kasilla ja kolosella. He juoksivat yhden kolosen keskenään, mutta kovuuden hankkimiseksi pitäisi kokeilla sekä ali- että ylimatkoja. Tottakai päälajin ehdoilla on mentävä mutta vaihtelu tekisi hyvää…katsokaa vanhoja kovia Jamppoja ja heidän profiiliaan vaikka tilastopajasta kuten P Vasala, A Loikkanen, A Suhonen, A Paunonen, V Siivonen ja huomaatte että kovat on kovia laaja-alaisesti. No oma lukunsa on tietysti P Päivärinta, mutta sellaista repertuaaria ei liene tarkoituksenmukaista hankkia…

3000m

Otan tämän välimatkan mukaan siitä syystä, että tällä matkalla tuli kärki selkeästi paremmaksi kuin viime vuonna, takoitan top-10. Valitettavasti kuitenkin 8:30:n raja oli selkeästi tiukemmassa kuin aiemmin. Tämä on kuitenkin matka joka kertoo paljon, siinä kohtaavat , voima, nopeus ja kestävyys, tämä ei kulje jos hapenottokyky ei ole kunnossa. Toisaalta tällä matkalla vauhti on kova ja rentoudella on oma merkityksensä. Tilastojen valossa ennätyksiänsä tekivät ainakin Harjamäki, Jokinen , J Nieminen, Pennanen ja Kekki. Vaikka Kekki onkin ylivoimainen ikäluokassaan ei hänen tuloksensa ole lähelläkään entisaikojen hirmujen; A Paunosen ja M Maaskolan tasoa. Toisaalta T Jokinenkin oli selkeästi edellä tuossa iässä, mutta harvapa “lapsi- ja junnutähti” on kasvanut tähdeksi myös aikuisissa. Toivottavasti tässä tapauksessa nähdään poikkeus ? Kolmosen kisat ajoittuivat mielestäni liiaksi alkukesälle pl. Lappeenrannan Eliitti, mutta tavallisille tallaajille soisi hyviä kisoja myös loppukesään ja maileritkin voisivat kokeilla matkaa rohkeammin.

5000m

Vaikka saimme 2 edustajaa EM-kisoihin (Räsänen-Utriainen) ei ole paljon kehumisen aihetta,vaikka Matin ja Jussin kausi oli kuitenkin mainio. Ennätyksiä toki nähtiin, mutta top-10 listalle pääsi päälle 14:30-ajalla. Selkeitä parantajia kuitenkin löytyi, erityisesti nousee esille minun silmissäni pitkän tien kulkija Happo Hamberg, arvostan työntekemistä, hän on osoitus siitä, että ei tarvitse olla superlahjakkuus vaan työllä voi päästä aikas lähelle kansallista kärkeä. Toisaalta ilman kovaa lahjakkuutta ei ole mahdollista nousta kv.tasolle. Lisäksi onnistujia ovat kaikki ennätyksensä tekijät kuten H Manninen, T Jokinen, P Toivola, O Pennanen , J Oporta sekä A Vattulainen. Tällä matkalla hyviä kisoja on kansalliselle tasolle aivan liian vähän ja ainakin karnevaaleille se on palautettava ohjelmaan. Nyt parhaat tulokset tehtiin Kalevalaisissa tai Paavo Nurmi-kisoissa ja tietenkin ulkomailla. Tässä lajissa alkaa jyvät erottua akanoista ja vaatiikin jo enemmän ulkoilua kuin lyhemmät matkat. Toki menestyääkseen tällä matkalla on oltava kansallisesti kova jo 1500llakin ja tietysti kolosella. Toivottavasti nuorempi kaarti säilyy ehjänä ja saamme kärkikahinoihin uusia kavereita. Mahdollisia 14 minuutin alittajia etsittäessä pitäsi alle 15 minuutin kavereita olla selkeästi enemmän kuin nyt on..mutta laji on kova ja vaatii työtä, työtä, työtä.

10000m

Saman suuntaiset jorinat kuin vitosellakin, sillä erotuksella että kärkikaksikon ; EM-kisamiesten Matin ja Jussin jäljessä ei ole nuorisoa tyrkyllä. En katso että Hena ja Sääri ovat sinänsä nuorisoa, vaikka VARSYn veteraanijuoksijoihin (Kerot, Hellsten, Virta, Luoto) verrattuna ovatkin poikasia. Valitettavasti Pexi ja Penski eivät tätä matkaa tällä kaudella juosseet ja listaus on karu…A-lk vain 11 kaveria, ja luokka on surkea 32 minuuttia. Vielä on muutama ratakymppi jäljellä mutta olennaista muutosta se ei taida tuoda, toki vanhat parrut voivat rallatella hyvinkin pyhänä Turussa mutta jatkuvuuden kannalta sillä ei ole merkitystä. Uusi kaveri löytyy listoilta kympin osalta, J Oporta joka teki enkkansa Kovassa juoksussa, sillä se on juostu J Menjon “peesissä”. Valitettavan karua kertomaa tämä kympin lista on ja taitaa laji olla kuolemassa sukupuuttoon. En usko poppakonsteihin, vaan nykyiset nuoret jotka lajin parissa ovat on saatava siellä pysymään ja heidän on aloitettava harjoittelemaan tai sitten on nostettava kädet pystyyn pitkien matkojen osalta, valitettavasti.

Esteet

Vaikka kärkijuoksijamme Jukka joutui jättäytymään pois EM-kisoista saimme sinne kuitenkin kaksi, uutta edustajaa aikuisten tasolla. Janne ja Mäyrä suoriutuivatkin tulikokeestaan mainiosti ja ovat menneet selkeästi eteenpäin, näin tuuleekin olla jos tarkoitus on jatkaa arvokisaputkea. MM- ja Olympiatasolla estejuoksu on yksi kovimmista, kun Kenialais-siirtolaisia alkaa olla vähän joka maan edustajina. Kansallisesti ottaen laji on huonossa jamassa, 9 minuutin alittajia toki löytyy 4, joista ilahduttavasti “vanha” herra Talasjoki on päässyt oivaan vireeseen, siintääkö omat EM-kisat vielä mielessä ? Tuokko ja Ikonen edistyivät selkeästi, mutta sen jälkeen on aivan liian suuri ero 9 minuutin alituksesta haaveiluun. Boström ja Syrjälä siihen voisivat pystyä, mutta näen Måren enemmän maramiehenä ja Tepon ; anteeksi vain; jo jäähdyttelijänä jos ajatellaan kehittymistä. Valitettavasti J Lehtinen ei tänä vuonna kokeillut esteitä, ehkä olisi hieman tilastoja kaunistanut tuolla top-tenissä. Laji on vaativa eikä siinä voi tehdä kovia tuloksia jos ei ole kova juoksija sileillä matkoilla. A-lk on romahtanut jo 9:45:een ja silti sen saavutti vain 12 juoksijaa. Ollessani nuori ja jonkin verran kokeilin lajia niin vertailun vuoksi A-lk oli tuolloin 9:05.00 ja kavereita riitti Kalevalaisissa B-eräänkin…nyt Kalevalaisissa matkan juoksi loppuun 8 kaveria.

Puolimaraton ja maraton

En viitsisi näitä edes käydä läpi, sillä listoilla (TOP-20) olevat kaverit ovat “vanhuksia” tai “kilpakuntoilijoita”…toki mukana muutama tosissaan urheilevakin löytyy. Harvoja ilonaiheita on Miikan puolikas keväältä ja Obed’n maraton. Toisaalta Obed ei kotimaista tasoa nosta jos ei ole edes aikomusta hakea kansalaisuutta. SM-maraton on vielä jäljellä ja muutama iso kaupunkinmaraton syksyllä ulkomailla, mutta taso on nähtävissä jo nyt…tai paremminkin sen puute.


Kyllä kestävyysjuoksu, siis matkat 3000m ja siitä ylöspäin vaikuttavat oleva todella syvässä lamassa. Niihin ei löydy intohimoa eikä sopivia tyyppejäkään ? Valitettavasti helpommat lajit viehättävät enemmän. Toisaalta jopa salibandy-liigapelaajat voivat saada elantonsa reikäpalloa lätkimällä tai ainakaan heidän ei tarvitse ottaa opintolainaa joten valinta on tavallaan helppo tehdä eri lajien välillä, valitettavasti. Kestävyysjuoksu huipputasolla vaatii paljon aikaa ja olosuhteita ja mitään ei tapahdu tässä nyt ja heti…ja se lienee eräs syy miksei siihen löydy kiinnostusta. Toisaalta 2000-luvulla meiltä löytyy sekä maratonin että esteiden EuroopanMestari ja he ovat saaneet sopivasti julkisuutta, mutta lajin kovuuden vuoksi ja (amatöörimäisyyden) takia ei ole osattu markkinoida oikein lajia. Kohtalaisen vaikea saada nuoriso lajin pariin “jos teet töitä 7-10 vuotta ja kaikki menee hyvin niin voit saada jonkun tonnin stipendeinä”….valitettava tosiasia on se että muut lajit ovat ammattilaislajeja ja Suomalaiset ovatkin menestyneet laajalla rintamalla ainakin taloudellisesti; Jääkiekko, jalkapallo, lumilautailu, keilailu, golf, tennis jne. eli vaikeassa tilanteessa ollaan. EI auta paasaaminen sillä laji on nykyiselle nuorisolle liian kova, ne ketkä vielä ovat mukana :OLKAA YLPEITÄ ITSESTÄNNE ja LAJISTANNE !

tiistai 7. syyskuuta 2010

Kausi analyysi 1

Käyn pienimuotoisesti läpi kuluneen kauden. osa 1 käsittelee omien valmennettavieni kautta ja 2 Suomen tilastot(kesto/miehet) ja 3 Suomen tilastot (kesto/naiset).

Omien valmennettavien kausi meni kohtalaisesti. Kun porukkaa on paljon ei kaikki voi onnistua ja toisaalta "väkisinkin" jotkut onnistuvat. Aloitetaan ikäjärjestyksessä pika-analyysi.

Matti Rauma; uusi tuttavuus, kuntoilija ja jalkapalloilija joka kevään korvilla liitty ryhmääni ja on kesällä vähän kerrassaan perehtynyt juoksemisen saloihin. Kevyellä askeleella askeltava suht' pienikokoinen kaveri jonka potentiaali on erittäin suuri. Muutaman rataharjoituksen ja kisan kautta noussut ihan ok tasolle, tästä on hyvä lähteä rakentamaan tuloksia ensi vuodeksi. "Tavoite-sarja" voisi näyttää vaikka tältä...4.05->8.40->15.00->32.00->1.12.00->2.37.00 edellyttäen että hän aloittaa harjoittelun "tosissaan" ja säilyy ehjänä, mielenkiintoinen haaste valmentajalle...niin ja ikää on 28.

Janica Mäkelä; perustunnollinen puurtaja joka uskoo mitä sanotaan ja pyrkii tekemään harjoitukset täsmällisesti. Uskaltaa myös juosta riittävän rauhallisesti ja on oppinut ottamaan itsestään paremmin irti myös kisoissa. Ennätykset tällä kaudella 800m, 3000m, 10000m ja päälajissa eli esteissä juoksi suomen ka-4.sijalle . Mikäli kaikki muut asiat kolahtavat paikalleen hänet tullaan näkemään EM-2012 Helsingissä ja toivon mukaan myöhemmin myös MM- ja Olympiatasolla. Maaotteluedustus tuli sekä kevään PM-kympillä että Suomi-Ruotsi-otteluun.

Jukka Moiso; tunnollinen harjoittelija jolla oli kesällä huonoa tuuriakin matkassa. SM-viesteissä (pika) nivunen kipeytyi ja siihen samaan syssyyn tuli myös harmittavan pitkäksi venynyt kesäflunssa. Siitä toipumminen vei jonkin aikaa , mutta onneksi loppukaudesta pääsi jälleen hyvään tuloskuntoon. Nelkulla alittui ekan kerran 50s ja viestit mukaanlukien se tapahtui peräti neljästi. Talven voimahankinta onnistui lajia palvelevaksi ja sitä jatketaa ensi talvena ja toivotaan että koti-Kalevalaiset osoittautuisivat hänelle suosiolliseksi tapahtumaksi...pisteille ?

Ali Akbari, "Afganistanin ennätysmies ?" on ollut porukoissa reilun vuoden ja ekat SM-kisat (=maastot) toivat heti joukkuehopeaa (22-sarja).Tunnollinen kaveri, mutta harjoitustausta vielä kevyt joten parhaat tulokset ovat vielä kaukana tulevaisuudessa. Ennätykset kuitenkin paukkuivat ja toivottavasti jaksaa pakertaa jatkossankin ryhmän tuella.

Arttu Malmivirta; "Porilainen-boheemi", joka omaa kovan lahjakkuuden, mutta harjoitustausta on melkoisen vaisua...siitä huolimatta oikeaan aikaan kunnossa ja jatkoi v.2005 alkanutta mitaliketjuaan SM-tasolla. Toivottavasti ottaisi ensi talvikauden harjoittelun tosissaan ja nousisi SM-mitalien tavoittelijaksi myös aikuisten sarjassa, haastetta kerrakseen...

Joonas Lehtinen; muutti viime syksynä Pohjois-Karjalaan; Joensuuhun. Valmennussuhde muuttui ETÄ-sellaiseksi, haastetta siinä mielessä riittänyt, että aiemmin olen nähnyt "Kaikki" harjoitukset nyt vain kuulon varassa. Peruslenkeillä on riittänyt kavereita, sillä Joensuussa on paljon kärkipään ravureitamme, vakituisesti tai opiskelemassa. Kevään leirillä pääsin näkemään paremmin harjoituksia ja ihan hyvältä tuo vaikutti. SM-maastot meni hyvin (4.) ja koko kesä melkoisen hyvin...tosin "Laji" oli talvella ja keväällä vielä esteet, mutta kesän myötä muokkautuikin päälajiksi 1500m. Myös muutama kasi kulki ihan ok ja tuli ennätys. 1500lla ennätys ei parantunut kuin 1.7 sekuntia, mutta kolmen parhaan keskiarvo ~4sekuntia eli selkeä tason nousu. ETÄ-valmennuskin siis toimii ja toivottavast näin käy myös jatkossakin. SM-kisoissa mitaliputki säilyi ja samoin pääsi edustustehtäviin (POhjola-Baltia U23)
.
Johannes Brunila; Kevään ylikunto oli jo "Perinne", mutta onneksi siitä päästiin tälläkin kertaa hyvään kesäkuntoon ja ennätykset sekä 800m, 1500m että esteissä. Maaotteluedustuskin siunaantui SM-hopean myötä (=ensimmäinen sellainen; Pohjola-Baltia U23) ja ensi kauteen on mukava lähteä,tavoitteena on että pääsee koti-Kalevalaisiin juoksemaan muutakin kuin esteitä. Mahdollisuudet lienevät parhaimmat 1500lla mutta myös vitonen siintää mielessä.

Kari Hallanheimo; vietti suurimman osan harjoituskaudesta Säkylän uima-altaan läheisyydessä, mutta kotiutui sopivasti kisakauden kynnyksellä. HArmilliset pikku sairastelut (flunssa yms.) sotkivat kautta, mutta tulosten valossa meni selkeästi eteenpäin. Toivottavasti työt eivät paina liikaa ja harjoituksista pystyy palautumaan ja tekemään nousunsa kohti oman ikäluokkansa kärkeä. Näin uskotaan.

Sanni Klemelä; "raastogueen" eli ottaa itsestään irti kaiken ja vähän till. Keväällä mainiossa kunnossa ja maastot ja ekat ratakisat kertoivat että harjoitus on purrut sopvasti. Juhannuksena oli Suomen edustajana Eurocupissa, mutta sen jälkeen alkoivat vaikeudet. Pika-analyysi on hänen kanssaan tehty ja toivottavasti hän malttaa tehdä kevyet kevyinä jotta kovat onnistuisi kovina. Siinä haastetta kerrakseen, etenkin kun lähti opiskelemaan Savonlinnaan, kasvun paikka kun joutuu ottamaan enemmän vastuuta tekemisistään, toivottavasti onnistumme tässä ETÄ-projektissa. Hänellä on kuitenkin kova potentiaali kestomatkoille. Säilyi SM-mitalikannassa sekä maastoissa että radalla.

Veera Sahlberg, ylitunnollinen harjoittelija, mutta YO-kirjoitukset, pääsykokeet ja muut asiat veivät hänet sellaiseeen stressitilaan että kausi meni vähän ohi. Omaa kuitenkin potentiaalia ja kunhan oppii rentoutumaan oikealla tavalla on hänellä mahdollisuudet päästä kovalle tasolle. Pitää vaan osallistua kisoihin vaikkei olisikaan aivan parhaassa "tikissä". Toivottavasti Kauppakorkeakoulun opiskelut "vapauttavat" hänet ja alkaa uusi nousu myös urheilullisesti.

Miikka Almi, kasin spesialisti jonka harjoitus- ja kesäkautta vaivasi erikoinen takareisi "syndrooma". Ei oikein tietoa mikä siellä kirraa, mutta täysvauhtisten harjoitusten tekeminen ei oikein onnistunut ja hänen paras ominaisuutensa, nopeus ei tullut esille toivotulla tavalla. SM-kisojen 5. sija ei tyydytä "ketään", mutta toivottavasti "takajalka" toipuu ja voidaan ensi kauteen tehdä myös tehoharjoitteita ilman jalan kremppaamista. Harjoitus ollut erittäin maltillista ja siinä on varaa kiristää sekä laadussa että etenkin määrissä.

Mikael Hynninen, tunnollinen puurtaja, jota vaivaa "Hieman" ylijännittäminen kisatilanteessa. On kuitenkin potentiaalinsa osoittanut ja onnistuessaan hätyyttelee kärkisijoja ikäluokassaan, toki nytkin otti esteissä hopeeta, mutta mielestäni kyse oli enemmänkin heikosta tasosta. SM-maastoissa oli perinteisesti 7. (= neljäs kerta peräkkäin! ). Kasilla nousi uudelle tasolle alittaessaan 2 minuuttia. Ensi kaudelle tavoitteeksi osallistuminen Kalevan Kisohin...esteisiin ensisijaisesti.

Lisäksi "pelkästään" ETÄ-valmennusta olen hoitanut parin nuoren urheilijan kanssa ja jotenkin siinä onnistuttukkin. Kevään korvalla Hankaniemen Laura tuli ohjattavakseni, kesä meni "Melkein" hyvin, ennätykset sekä 1500lla ja 3000lla. Ohjelmani olivat ilmeisesti pohjiin nähden liian kovia ja paras terä oli kadonnut SM-kisojen aikaan ja tuloksena harmittavasti 2. nelossijaa. Kuitenkin perushyvää tekemistä ja kesän aikana saatiin muokattua harjoituskullttuuria parempaan suuntaan. Toivottavasti suhdanne jatkuu ja uusi taso saavutetaan ensi vuonna.

Lempisen Toni on ollut lähinnä konsultoitavana ja Ritu Kallio-Kokko on seurannut hänen tekemisiään. Kuitenkin ohjeet purivat sen verran mukavasti, että tuloksena oli SM-kulta kasilla. Ilmeisesti ensi talven ohjelmat teen kokonaisuudessaan ja Ritu jatkaa taustalla, lihakuntoharjoitusten ja joidenkin vetoreenien valvojana.

Talvella/keväällä ryhmässä oli mukana Kimmo Haapakangas ja hän osallistuikin muutamaan kisaan, mutta vaivat ja partio vievät liiaksi aikaa tosiasialliselta, tavoitteelliselta urheilulta. Mikäli panostaisi yhden talvikauden omaisi hän mahdollisuuksia etenkin pitkissä aidoissa SM-kisoihin asti.

Lisäksi ryhmän mukana olivat Antti Harmava, yksi nelkun kisa (Poliisien SM) sekä Mikko Paasikivi, yksi satkun kisa, mutta kesällä työt eivät oikein osunut yksiin meidän ryhmän harjoitusten suhteen. Toivottavasti kuitenkin jatkavat hyvää harrastustaan myös ensi talvena.

Syksyn myötä ryhmään on tullut "Lipon Enkelit" eli 6 nuorta tyttöä 15- ja 16-vuotiaita. Useimmat heistä omaavat kykyä ja potentiaalia vaikka mihin, mutta täytyy ensin tutustua heihin paremmin jotta voisin suorittaa paremmin analyysiä ja pohtia heidän mahdollisuuksiaan jatkossa. Lisäksi paluun yleiurheilukentille on tekemässä ryhmässäni pikkupoikani ollut kaveri, hänestäkin vasta syksymällä jos ja toivottavasti kun aihetta ilmenee.

Haasteita riittää ja kun 1.10. siirryn eläkkeelle niin olisin valmis panostamaan valmennukseen, mutta jostain pitäisi löytyä "sponsori" jotta rakas harrastus myös tuottaisi jotain. Palataan kausianalyyseihin "valtakunnallisesti" kunhan vähän kerään aineistoa tarkempaa syynäystä varten.

perjantai 3. syyskuuta 2010

Lopun alkua ?

On meinaan aikas lähellä päätöstä tämä yleisurheilukausi. Viikonloppuna on Nordic-Baltic- U 23-kisat Ruotsissa ja SM-ottelut, mutta sen jälkeen enää muutama kansallinen kisa. Suurten yu-maiden ottelu on vielä Pariisissa, ja jostain syystä Suomi on valittu mukaan. Kuitenkin alkaa olla kausiyhteenvedon aika, no teen sen ensi viikolla, lajeittain,siis kestävyysjuoksujen osalta. Luonnollisesti se tulee olemaan vain ja ainoastaan minun näkemykseni miten kausi on mennyt. Ehkä voisi samalla pureutua mitä pitäisi tehdä toisin, paremmin, jotta olisi myös tulokset kovempia ? Jospa tuon tietäisi niin oltaisiin varmaan tehty toisin, yksilöllisyys on vain hankala toteuttaa kun on paljon erilaisia urheilijoita. Ryhmäharjoittelua usein "yliarvostetaan" , sillä kisassa olet kuitenkin "yksin". No niihin palataan ensi viikolla.